Diagnostiikka on investointi vaikuttavaan hoitoon
Sailab – MedTech Finland ry:n IVD-jaoston järjestämässä Diagnostiikka terveydenhuollossa -webinaarissa tarkasteltiin diagnostiikan merkitystä sekä päivystyksessä että koko hoitopolun näkökulmasta. Tilaisuuden keskeinen viesti oli selkeä: diagnostiikka ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi oikea-aikaiseen, turvalliseen ja vaikuttavaan hoitoon.
HUS Akuutin alueylilääkäri Kimmo Suojanen kuvasi, kuinka diagnostiikan nopea kehitys on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana muuttanut päivystävän lääkärin työtä. Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia on käytettävissä enemmän kuin koskaan aiemmin, mikä on parantanut diagnostista varmuutta ja mahdollistanut hoidon entistä tarkemman kohdentamisen. Diagnostiikan herkkyys ja tarkkuus ovat kehittyneet merkittävästi ja samalla tutkimusten määrä ja kustannukset ovat kasvaneet.
Tutkimusmenetelmien lisääntyminen korostaa kliinisen harkinnan merkitystä. Kaikki tutkimukset eivät tuota lisäarvoa potilaan hoidon kannalta, joten ammattilaisten on arvioitava tarkasti, millä tutkimuksilla on todellista vaikutusta hoitopäätöksiin. Potilaat myös luottavat usein teknologiaan ja testituloksiin, mikä lisää tarvetta keskustella siitä, mitkä tutkimukset ovat tarkoituksenmukaisia ja miksi.
Laboratoriodiagnostiikka tukee koko hoitopolkua
HUS Diagnostiikkakeskuksen vastuualuejohtaja ja ylilääkäri Lotta Joutsi-Korhonen korosti laboratoriodiagnostiikan keskeistä roolia osana hoitopolkua. Laboratoriotutkimuksia hyödynnetään sairauksien seulonnassa, diagnostiikassa, hoidon valinnassa ja seurannassa. Tulosten todellinen arvo syntyy kuitenkin vasta silloin, kun ne yhdistetään potilaan oireisiin, kliinisiin löydöksiin ja aiempaan terveystietoon.
Laboratoriopalveluiden sijoittuminen lähelle potilaan hoitoyksikköä nopeuttaa diagnostiikkaa ja parantaa hoidon sujuvuutta. Kun näytteitä ei tarvitse siirtää pitkien matkojen päähän analysoitaviksi ja tarvittava osaaminen sekä infrastruktuuri ovat samassa kokonaisuudessa, säästyy aikaa ja resursseja.
Diagnostiikan käytännön merkitystä havainnollistettiin useilla potilasesimerkeillä. Yhdessä tapauksessa nuorelta potilaalta epäiltiin syvää laskimotukosta. Laboratoriotutkimusten, kuvantamisen ja tarkempien tukostaipumusta selvittävien tutkimusten avulla tunnistettiin perinnöllinen tukosalttius, minkä perusteella hoito voitiin kohdentaa oikein ja uusien tukostapahtumien riskiä vähentää. Esimerkki osoitti, kuinka diagnostiikka tukee sekä tarkan diagnoosin tekemistä että pitkäjänteisen hoidon suunnittelua.
Toinen esimerkki liittyi suolistosyövän seulontaan. Ulostenäytteestä tehtävä tutkimus auttaa tunnistamaan henkilöt, jotka tarvitsevat jatkotutkimuksia jo ennen oireiden ilmaantumista. Varhainen diagnostiikka mahdollistaa tehokkaamman hoidon, parantaa ennustetta ja vähentää vakavan sairauden aiheuttamia haittoja. Samalla se havainnollistaa diagnostiikan merkitystä sairauksien ehkäisyssä ja varhaisessa tunnistamisessa.
Diagnostiikan tulevaisuus rakentuu tiedolle ja yhteistyölle
Tilaisuudessa tarkasteltiin myös diagnostiikan tulevaisuutta. Tekoäly, automaatio, vieritestaus ja kasvavat tietomassat muuttavat sekä laboratorioprosesseja että asiantuntijatyötä. Entistä laadukkaamman tiedon avulla diagnostiikkaa voidaan kohdentaa nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin.
Samalla potilaiden oma rooli vahvistuu. Erilaiset mittauslaitteet, sovellukset ja omaseurantaratkaisut tuottavat jatkuvasti uutta terveystietoa, jota voidaan hyödyntää hoidon tukena.
Diagnostiikan kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten, laboratorioiden, teknologiayritysten ja muiden toimijoiden välillä. Vain yhteistyöllä kasvava tietomäärä voidaan muuttaa paremmiksi hoitopäätöksiksi ja konkreettisiksi terveyshyödyiksi potilaille.
Vaikka laboratoriodiagnostiikan kustannukset muodostavat vain pienen osan terveydenhuollon kokonaismenoista, sen vaikutus potilaan hoidon onnistumiseen voi olla ratkaiseva.
Vaikuttava terveydenhuolto perustuu oikeaan tutkimukseen, oikeaan aikaan ja oikealle potilaalle.
Jäsenyrityksen edustaja, kiinnostuitko IVD-jaoston toiminnasta? Lisätietoja ja ilmoittautumiset: kirsi.talman@sailab.fi.
Marjukka Turunen
Johtava asiantuntija, terveyspolitiikka
+358 45 183 8563
