Kuka omistaa hyvien käytäntöjen ja ratkaisujen skaalaamisen?
Suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole pulaa uusista ideoista, piloteista tai kehittämishankkeista. Haasteena on, että hyviksi todetut toimintamallit ja terveysteknologian ratkaisut eivät leviä riittävän tehokkaasti osaksi koko järjestelmää.
Tämä nousi vahvasti esiin Sailab – MedTech Finland ry:n, Lääketeollisuus ry:n, Terveysteknologia ry:n, Hyvinvointiala Hali ry:n ja Nordic Healthcare Groupin järjestämässä työpajassa Kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa 2.9.2026. Asiantuntijat, päättäjät ja sidosryhmien edustajat pohtivat, miten suomalaisen sote-järjestelmän vaikuttavuutta voidaan vahvistaa.
Suurin haaste on käyttöönotto
Työpajan keskeinen havainto oli selkeä: Suomessa osataan kehittää uusia ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto, levittäminen ja juurruttaminen jäävät liian usein puutteellisiksi.
Vaikuttavia käytäntöjä syntyy eri alueilla, mutta niiden hyödyt jäävät usein paikallisiksi. Innovaatioiden suurin pullonkaula ei ole kehittäminen vaan skaalaaminen.
Kannustimet ohjaavat väärään suuntaan
Vaikuttavuuden vahvistaminen edellyttää nykyistä vahvempaa panostusta ennaltaehkäisyyn, innovaatioiden käyttöönottoon ja pitkän aikavälin tuloksiin. Nykyinen suoriteperusteinen ja lyhytjänteinen toimintamalli ohjaa kuitenkin resursseja ensisijaisesti jo syntyneiden ongelmien hoitoon sen sijaan, että se palkitsisi terveyden edistämisestä tai sairauksien ehkäisystä.
Keskusteluissa nousi esiin myös hankerahoituksen ongelmat. Kehittämishankkeet tuottavat usein lupaavia tuloksia, mutta niiden päätyttyä käyttöönotolle ei ole selkeää vastuuta tai rahoitusta.
Kehittämiseen löytyy usein rahoitusta, mutta käyttöönottoon ja skaalaamiseen huomattavasti harvemmin.
Tarvitaan selkeää kansallista omistajuutta
Osallistujat tunnistivat tarpeen vahvemmalle kansalliselle koordinaatiolle. Suomessa tarvitaan nykyistä selkeämpi vastuutaho, yhtenäinen prosessi sekä rahoitusmalli hyvien käytäntöjen tunnistamiseen, arviointiin, levittämiseen ja käyttöönottoon.
Samalla korostettiin tarvetta määritellä nykyistä selkeämmin, mitkä ratkaisut toteutetaan hyvinvointialueilla, mitkä yhteistyöalueilla ja mitkä kansallisesti.
Ammattilaiset ja tieto onnistumisen edellytyksinä
Uudistukset eivät onnistu ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kiire, henkilöstöpula ja jatkuvat muutokset kuitenkin heikentävät mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön. Ratkaisuiksi ehdotettiin kehittämistyöhön varattua aikaa, vertaisoppimista, mentorointia sekä käyttöönoton tukea. Pilotoijien tuki saman mallin käyttöön ottaville ammattilaisille on vailla vertaansa.
Lisäksi korostettiin tiedolla johtamisen merkitystä. Vaikuttavuutta ei voida johtaa ilman laadukasta, vertailukelpoista ja helposti hyödynnettävää tietoa. Erityisen tärkeänä pidettiin laaturekistereiden, vaikuttavuustiedon ja kustannus-hyötyarviointien hyödyntämistä päätöksenteossa.
Suoritteista vaikuttavuuteen
Työpajan johtopäätös kiteytyi tarpeeseen siirtyä kehittämisestä käyttöönottoon ja suoritteiden mittaamisesta vaikuttavuuden mittaamiseen. Tämä edellyttää:
✅ vaikuttavuusperusteista johtamista
✅ kansallista koordinaatiota ja selkeitä vastuita
✅ pitkäjänteistä rahoitusta käyttöönottoon ja skaalaamiseen
✅ verkostoja, mentorointia ja käyttöönoton tukea
✅ rohkeutta ottaa käyttöön muualla toimiviksi todettuja ratkaisuja
Keskusteluissa jäi kuitenkin avoimeksi yksi perustavanlaatuinen kysymys: Kuka omistaa Suomessa hyvien käytäntöjen ja vaikuttavien ratkaisujen tunnistamisen, levittämisen ja skaalaamisen? Ilman selkeää omistajuutta vaarana on, että parhaat ratkaisut jäävät yksittäisiksi onnistumisiksi sen sijaan, että ne hyödyttäisivät koko suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Marjukka Turunen
Johtava asiantuntija, terveyspolitiikka
+358 45 183 8563
