Miten terveysteknologian toimiala voi osallistua sosiaali- ja terveyssektorin vastuullisuuden edistämiseen?
Sailab – MedTech Finland ry järjesti jäsenyrityksilleen Vastuullisuustyöpajan ti 5.5.2026. Työpajan tavoitteena oli tunnistaa, miten terveysteknologia voi edistää alan vastuullista kasvua ja tukea sosiaali- ja terveydenhuollon vastuullisuustavoitteita (esim. sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden tavoitteita)?
Ajankohtaisia asioita hyvinvointialueilta
Työpajan alussa kuultiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) johtavan asiantuntijan Leena Setälän puheenvuoro hyvinvointialueiden vastuullisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja Varhan odotuksista terveysteknologian toimialalle.
Setälä korosti puheenvuorossaan, että terveysteknologian ympäristövaikutusten laskeminen on teoriassa helppoa (raaka-aineiden valmistukseen, tuotteen valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen, käytön aikaisiin ja jätekäsittelyyn liittyvät päästöt), mutta käytännössä vaikeaa. Koko ketjun lävitse on pohdittava lääkinnällisten laitteiden turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä kustannuksia. Tutkimuksissa on myös havaittu, että sairaaloiden prosessit vaihtelevat toimenpiteiden ja hoidon suhteen, mikä näkyy hyvin erilaisia päästömäärinä (esim. Rizan et al. 2020. Annals Surgery, 272, 986-995).
Samanaikaisesti ympäristövaikutusten vähentämistavoitteet pakottavat terveydenhuollon organisaatioita arvioimaan, mikä on tosiallisesti tarpeellista ja tuottaa arvoa – tuoden uusia mahdollisuuksia, kuten:
- tutkimus- ja hoitoprosessien tarkastelu (lean)
- laitekannan yhdenmukaistaminen ja käyttöasteen kasvattaminen
- uudelleen käytettävien tarvikkeiden ja välineiden suosiminen
- kierrätyskelpoisten materiaalien suosiminen pakkauksissa ja fossiiliperäisen pakkausmateriaali (muovi) vähentäminen
- ecodesign ja uudelleenprosessointi (refurbishing)
- lainsäädäntöön vaikuttaminen turvallisen uudelleenkäytön mahdollistamiseksi.
Varhan hankinnoissa ekologien kestävyys, kuten kiertotalous ja energiatehokkuus on otettu huomioon noin 10%:ssa ja sosiaalinen kestävyys noin 8%:ssa tehdyistä kilpailutuksista.
MedTech sektorin toimenpiteitä nettonollapäästöjen saavuttamiseksi
Työpajan alussa Sailabin johtava asiantuntija Kirsi Talman esitteli MedTech Europen ja BCG:n viime vuonna julkaiseman raportin nettonollapäästöjen saavuttamiseksi. Raportissa ehdotetaan lyhyen aikavälin toimia, mutta pidemmälle pääseminen edellyttää järjestelmätason muutoksia yhteistyössä MedTech-yritysten, EU-jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja ilmoitettujen laitosten kanssa, jotta nettonollapäästöt voidaan saavuttaa.
Raportissa korostetaan myös niitä toimenpiteitä, jotka ovat valmistajien päätettävissä:
- Vain 5–10 % päästöistä liittyy lääkinnällisten laitteiden valmistukseen ja kokoonpanoon arvoketjun loppupäässä – eli toisin sanoen suoraan medtech-valmistajien hallinnassa oleviin toimintoihin.
- Terveydenhuollon kiertotalouteen ei ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua: kiertotalouden 10R-strategioiden hengessä tuotteiden elinkaaren arvon maksimointi samalla kun materiaalien ja resurssien käyttö minimoidaan ja jäte poistetaan, voi toteutua monin eri tavoin erittäin monimuotoisella MedTech-sektorilla.
Työpajailua ympäristön ja sosiaalisen kestävyyden teemoista
Työpajaan osallistui edustajia kahdeksasta Sailabin jäsenyrityksestä. Fasilitaattoreina toimivat Sailabin toimistolta Talmanin lisäksi Marjukka Turunen, Katri Nokela ja Katariina Ruovinen.
Työpajassa tunnistettiin terveysteknologian toimialan yrityksiin kohdistuvia sote-sektorin vastuullisuuskriteereitä (sosiaalinen ja ympäristö) sekä mitä tukea yritykset tarvitsisivat vastatakseen näihin kriteereihin.
Keskeisiä huomioita olivat:
- Hyvinvointialueiden välillä sekä niiden sisällä paljon vaihtelua sen suhteen mitä vastuullisuuskriteereitä vaaditaan tai vaaditaanko ollenkaan. Yhtenäiset kriteerit olisivat tähän apuna, ja näiden laatiminen yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa tuottaisi vaikuttavan kokonaisuuden.
- Ympäristöön liittyvät kriteerit toimisivat paremmin, jos ne tuottaisivat kilpailutuksissa lisäpisteitä eikä kriteereitä käytettäisi ulossulkevina.
- Sosiaalisen vastuullisuuden kriteereihin helpompi vastata sillä ne eivät ole tuoteryhmäkohtaisia.
- Jossain tapauksissa ollut vastuullisuuskriteerinä tukityöllistettyjen työllistäminen, mikä ei sovi kovin hyvin tämän alan yrityksiin. Lisäksi Suomessa pääsääntöisesti myyntiorganisaatioita tai hyvin pieniä yrityksiä.
- Toimiala toivoisi yhteistä sähköistä alustaa, johon yritykset voisivat tallentaa omat vastuullisuustiedot aina vuodeksi kerrallaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot voisivat käydä poimimassa tiedot ko. tiedot alustalta (vrt. Iso-Britannian Evergreen-tietokanta). Tämä vähentäisi merkittävästi kaikkien hallinnollista työtä.
- Lisäksi ympäristökriteereitä voisi pisteyttää rohkeammin ja pyydettyjen ympäristökriteerien tulee olla vertailukelpoisia.
Seuraavassa vaiheessa tuotetaan konkreettisempia esimerkkejä vertailukelpoisista vastuullisuuskriteereistä sekä niiden pisteyttämisestä. Jatkossa vastuullisuuskriteereiden kehittäminen laajassa sidosryhmäyhteistyössä on erittäin tärkeää todellisten päästövähennysten saavuttamiseksi.
Lisätiedot
