Sailabin hallitus linjasi toimialan näkemyksen velvoitevarastointiin 

Sailabin hallitus linjasi toimialan näkemyksen velvoitevarastointiin 

Sailab – MedTech Finland ry:n hallituksen kokouksessa 27.11.2025 hallitus keskusteli ja linjasi velvoitevarastoinnista. 

Kokouksessa todettiin, että velvoitevarastointia koskevien vaatimusten määrä on Suomessa lisääntynyt lääkinnällisten laitteiden osalta viime aikoina.  

Hallituksen kokouksessa käsiteltiin Sailab – MedTech Finland ry:n jäsenyrityksille kohdennetun varastointivelvoite-kyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi yhteensä 19 yritystä. 

Vastausten perusteella: 

  • Varastomallin käyttöä on havaittu tuotealueilla, joissa tätä mallia ei ole perinteisesti käytetty, ja toisaalta varastointivelvoitetta on pidennetty jopa kuuteen (6) kuukauteen asti.  
  • Tarjouspyynnöissä 2. toimittaja on velvoitettu varastoimaan sama määrä kuin 1. toimittajan, mutta julkisen sektorin sopimuksissa ei ole ollut velvoitetta ostaa mitään 2. toimittajalta. 
  • Varastointivelvoite voi olla hyväksyttävissä, mikäli ehdot sovitaan yhdessä ja huomioidaan molemmat osapuolet.  
  • Tilaajan sitoutuminen hankintamääriin on kriittistä.  
  • Velvoite voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia toimijalle, mikä tulisi huomioida hinnoittelussa. 
  • Nykyinen hintataso ja epämääräisyys tekevät velvoitteesta mahdottoman ei-kriittisille tuotteille. 
  • Haasteita varastonhallinnassa mm. vaatimukset erillisvarastoista ja järjestelmistä. 
  • Velvoite rajoittaa kilpailua, erityisesti vaatimukset varastosta Suomessa. Kansainvälisille toimijoille erillisvarastojen ylläpitäminen mahdotonta Suomessa. 
  • Riskit tuotteiden vanhenemiseen ja ylimitoitetut varastointimäärät lisäävät hävikkiä ja kustannuksia. 

Varastointivelvoite kyselyssä esitettiin myös suosituksia tuleviin sopimuksiin: 

  • Vaikutusarviointi: Seuranta velvoitteiden vaikutuksista hintaan, osallistumiseen ja toimitusvarmuuteen. 
  • Rajaus kriittisiin tuoteryhmiin: Velvoite koskee vain aidosti kriittisiä tuotteita (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tunnistamat kriittiset lääkinnälliset laitteet). 
  • Kustannusten ja riskien jako: Valmiusmaksu tai varastointilisä, ostositoumukset vanhenemisriskin hallintaan. 
  • Erillisvarastojen hallinta: Selkeät ohjeet järjestelmä- ja raportointivaatimuksista. 
  • Yhteiset sopimuslauseet: Varmuusvarasto, varastonkierrot, korvaavuudet ja aktivointikriteerit. 

Hallitus totesi kokouksessaan, että Suomen lainsäädäntö ei ole asettanut velvoitevarastointia lääkinnällisiä laitteita myyville yrityksille. Mikäli velvoitevarastointia laajennetaan lääkinnällisiin laitteisiin, tulisi varastoinnista aiheutuvat kustannukset korvata täysimääräisesti yrityksille. 

Hallitus linjasi kokouksessaan ehdotuksen siitä, että 

  • sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ottavat kokonaisvastuun tunnistamiensa kriittisten tuotteiden velvoitevarastoinnista. Toisin sanoen varasto olisi esimerkiksi kokonaisuudessaan hyvinvointialueen omistuksessa. 

Kokouksessa myös painotettiin, että 

  • tieto julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tunnistamista kriittisistä tuotteista on tärkeää yritysten jatkuvuuden hallinnan suunnittelussa. 
  • yhteistyö sote- ja terveysteknologiasektoreiden välillä on tärkeää varautumisen suunnittelussa.  

Lisätiedot:

Kirsi Talman

Kirsi Talman

Johtava asiantuntija, terveysteknologia

+358 40 541 2084