Alivaltiosihteerin neuvona luottamuksen rakentaminen
Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja Anna Anttinen, terveyspolitiikan työryhmän puheenjohtaja Joona Pulliainen (Promedical Oy) sekä johtava terveyspolitiikan asiantuntija Marjukka Turunen vierailivat alivaltiosihteeri Marina Erholan luona keskustelemassa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän tilasta sekä terveysteknologian roolista tulevaisuudessa.
Marina Erhola, joka on vakituiselta viraltaan Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja, toimii tämän vuoden alivaltiosihteerinä sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön alaisuudessa. Marina on pitkän linjan puolueeton sote-konkari, joka on tarkastellut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja toimintaa vuosikymmeniä eri rooleissa. Häneltä valmistui toukokuussa raportti (linkki jutun lopussa) koskien hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon toiminnan nykytilannetta sekä kehittämistarpeita.
Terveysteknologian toimialan näkökulmat
Tapaamisessa terveysteknologian toimialalta nostettiin esiin seuraavat asiat:
- Ohjaus: Miten terveysteknologiaa tulisi ohjata kansallisella tasolla?
- Lainsäädäntö: Miten terveysteknologia voitaisiin huomioida paremmin kansallisessa lainsäädännössä (mm. sote-lainsäädäntö)?
- Rahoitus: Miten terveysteknologia saadaan vahvemmin osaksi hyvinvointialueiden rahoitusta ja investointeja?
- Terveysteknologian toimialan osallistaminen: Miten voisimme toimialana olla mukana auttamassa ja tuomassa asiantuntemusta?
Vastauksena terveysteknologian toimialan kysymyksiin Erhola totesi, että nykytilanteen haasteet lääkinnällisten laitteiden hankintatoimen osalta ovat oikeita ja rahoituksen osalta ei ole odotettavissa lähiaikoina isoja muutoksia parempaan suuntaan.
Kuitenkin teknologian hyödyntämisen lisääminen on kaikkien hyvinvointialueiden sekä valtionhallinnon intressien kärjessä. Erholan mukaan Suomessa tarvittaisiin Tanskan tyyppinen malli, jossa alueiden yhteisesti omistama yhtiö ajaa sisään ja käyttöönottaa keskitetysti tietyt teknologiat. Näin ollen terveysteknologian hankinnat eivät samalla tavalla aiheuttaisi eriarvoistumista ja erilaisuutta alueiden välillä.
Neuvoksi terveysteknologiayrityksille hän antoi luottamuksellisten suhteiden rakentamisen pysyviin, pitkäaikaisiin kumppaneihin hyvinvointialueilla. Eli vuoropuhelun lisääminen eri tasoilla hyvinvointialueiden kanssa on erittäin tärkeää.
Haasteet ja toimenpiteet
Erhola kuvasi, mitä keväällä julkaistu raporttii pitää sisällään ja kuvasi suunniteltuja toimenpiteitä. Raportti on erinomainen analyysi nykytilanteesta ja sen haasteista.
Suurimmat haasteet:
- Taloustilanteen yllättävän kova kiristyminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön poikkeusmekanismit (mm. alueiden arviointimenettely, muutokset lainanottovaltuuksissa) on jouduttu ottamaan käyttöön.
- Alueiden erilaisuus. Alueiden itsehallinnon ja valtion ohjauksen välinen rajanveto.
- Keskittyminen talousnäkökulmaan, palvelujärjestelmän eli sisällön ja toiminnan näkökulma jäänyt vähemmälle.
Toimenpiteet:
- Ministeriöiden ohjausmallien tarkastelu sekä palvelujärjestelmän osaamisen lisääminen.
- STM:n ja THL:n välisen työnjaon rajat (työtä selvittää STM:stä THL:ään siirtynyt Kari Hakari).
- Hyvinvointialueiden ymmärryksen ja osaamisen lisääminen ohjausmekanismeista ja ministeriöiden toiminnasta.
- Hyvinvointialueiden tukeminen ja käytettävien keinojen selvitys.
Lisäksi käynnissä on yhdeksän professorin selvitystyö, jossa analysoidaan, miten sote-reformi vastaa alunperin sille asetettuihin tavoitteisiin. Selvitys valmistuu vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin myös Erhola palaa takaisin vakituiseen työhönsä Pirkanmaalle.
Alivaltiosihteeri Erholan raportti 8.5.2025: Hyvinvointialuereformin etenemisen ja siihen liittyvän ohjauskokonaisuuden kehittämistyö
