Sailab – MedTech Finland ry:n kevätseminaarissa 13.6.2025 käytiin erinomaista keskustelua poliittisen päätöksenteon, hyvinvointialueiden toiminnan, potilasjärjestöjen jäsenistön haasteiden sekä ministeriöiden hallitusohjelman toimenpiteiden välillä. Puheenvuorot ja paneelikeskustelut olivat varsinaista ristiinpölytyksen ilotulitusta.

Seminaarin avasi Sailab – MedTech Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja, Medtronicin Pohjoismainen toimitusjohtaja Panu Lauha. Lauha toi esille toimialan kolme pointtia:

• Terveysteknologian hyödyntämisen edistäminen edellyttää lisää insentiivejä ja rakenteita jokaiselle tasolle.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy on noussut erinomaisella tavalla mukaan keskusteluihin, terveysteknologialla on paljon annettavaa.  
• Soten rahoituksen ja ohjauksen muutokset on tärkeää rakentaa myös terveysteknologian hyödyntämisen näkökulmasta kansallista ja siten yhdenvertaista hyvinvointialueiden toimintaa tukemaan. Yhtenäiset kriteerit, standardit, vaikuttavuusperustaisen hankintamenettelyn edistäminen, vuoropuhelun sekä yhteistyön edistäminen johtavat kaikki osaltaan vaikuttavuudeltaan parempaan sote-järjestelmään ja terveysteknologialla on välttämätön rooli siinä. 

Seminaarissa Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman ohjelmajohtaja Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä avasi laajasti Suomen mahdollisuuksia terveydenhuollon ja hyvinvoinnin kasvutoimenpiteillä. Hallitusohjelmaan pohjautuva vauhdikkaasti etenevä terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelma vastaa Sillanaukeen mukaan kaikkiin Sailab – MedTech Finland ry:n tunnistamiin haasteisiin, esimerkiksi julkisten hankintojen vaikuttavuuden lisäämiseen, TKI-toiminnan rahoitukseen ja tukemiseen sekä terveysteknologian käyttöönoton yhtenäisyyden edistämiseen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoi, että hyvinvointialueilla tunnistetaan hyvin, millainen rooli teknologialla ja terveysteknologialla on tämän päivän ja tulevaisuuden terveydenhuollossa. Terveysteknologian rooli nähdään vaikuttavana ja kustannussäästöjä tuottavana investointina.

Erityisesti Virolainen kehotti yrityksiä panostamaan ikääntyvien palveluihin liittyviin terveysteknologian ratkaisuihin. Haasteena on, että uusien teknologisten ratkaisujen tuominen käytännön arkeen edellyttää merkittävää panostusta terveydenhuollon ammattihenkilöstön kouluttamiseen, tärkeä osa on myös motivointi uuden ratkaisun käyttöönottoon varsinkin silloin, kun teknologian hyödyt eivät tule ratkaisun käyttöönottavalle yksikölle.

Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka puolestaan avasi terveysteknologian merkitystä ihmisten näkökulmasta. Juvakka toi esille perustuslakiin pohjautuvan ihmisten yhdenvertaisuuden näkökulman puheenvuorossaan. Tärkein tavoite tulisi olla vaikuttavien ja saavutettavien terveysteknologian ratkaisujen tarjonta esteettömästi kaikille ratkaisuja tarvitseville yhdenvertaisesti. Teknologian kehittämisessä on kuitenkin huomioitava yksilöiden tarpeet ja ihmisen itsemääräämisoikeus.

Terveysteknologian rooli hyvinvointialueilla

Paneelikeskustelussa teemoitettiin aiheita: Millainen rooli terveysteknologialla pitäisi olla tulevaisuuden hyvinvointialueilla ja miten terveysteknologian käyttöä voisi lisätä yhdenvertaisesti Suomessa. Paneelikeskusteluun liittyi edellisten puheenvuorojen pitäjien lisäksi kansanedustaja, kirurgi Ville Väyrynen. Väyrynen korosti, että terveydenhuollossa tarvitaan paljon uutta ajattelua ja uudenlaisia tekemisen tapoja. Muuten meillä loppuvat sekä raha että tekijät. Toimivat ja vaikuttavat teknologiset ratkaisut tulevat olemaan merkittävässä roolissa tulevina vuosina. Väyrynen korosti, että meillä tulisi olla kansallinen koordinaatio niin toiminnallisten kuin digitaalistenkin systeemien osalta, jotta hyvinvointialueet voisivat toimia samoilla askelmerkeillä, tarpeeksi suurilla hartioilla ja vaikuttavasti.

Virolainen totesi, että pelkillä projekteilla ei saada kokonaisuutta eteenpäin vaan meillä tulisi olla pysyvämpiä ratkaisuja, joilla ratkaisuja kehitetään yhteistyössä. Toisaalta hyvinvointialueiden haasteena on se, ettei niiden käyttäjiä eli terveydenhuollon ammattilaisia voida irrottaa laajasti kehittämiseen.

Sillanaukeen mukaan Suomen tulisi näkyä teknologian eturintamalla, sillä tällä hetkellä ratkaistaan globaaleja haasteita. Tässä Suomella on paljon annettavaa.

Juvakka nosti esiin puolestaan uuden teknologian käyttäjälähtöisyyden tärkeyden ja peräsi myös alueellisia eroja tasoittavaa kansallista mallia yhteiskehittämiseen.

Marjukka Turunen

Johtava asiantuntija, terveyspolitiikka

marjukka.turunen@sailab.fi

+358 45 183 8563