Tulevaisuuden kaksi ratkaisua: ihmiset ja tekoäly
Sailab – MedTech Finland ry:n Tekoäly. Ihminen. Terveysteknologia –seminaarissa 13.6.2024 Helsingin yliopistolla kuultiin mitä tekoäly on, mitä sen sääntely tarkoittaa terveysteknologian alalla sekä millä keinoin tekoälyn hyödyntämistä terveydenhuollossa voitaisiin edistää.
Kaksi ratkaisua yhteiskunnan isoihin ongelmiin
Toimitusjohtaja Taru Tujunen Ellun Kanoista herätteli yleisön ennustamalla seuraavasta kymmenen vuoden jaksosta konfliktien aikakautta. Tujusen mukaan Suomessa eletään semi(ei hyvin)vointivaltiossa, jossa
- väestö vanhenee, syntyvyys vähenee, alueelliset erot kasvavat, ja sukupuolien välinen arvokuilu levenee.
Tujusen painokas viesti oli se, että ongelmat, joista on puhuttu pari vuosikymmentä, ovat täällä jo. Ihmisryhmien välinen kuilu kasvaa eikä politiikassa voida enää menestyä 100 vuoden ajan toimineilla periaatteilla.
Näihin isoihin ongelmiin Tujunen esitteli olevan kaksi ratkaisua: toinen on ihmiset ja toinen tekoäly. Tekoäly voi olla ihmiskunnan suurin mahdollisuus.
Tekoälyn kehityksessä ollaan vasta alussa
Senior Manager, PhD, Aarne Talman Accenturelta kertoi mitä tekoäly on, tekoälyn mahdollisuuksista ja miten pitkälle meneviä johtopäätelmiä tekoälyn suhteen voidaan tehdä.
”Tekoälyn kehityksessä ollaan vasta alkumatkassa. Siksi kaikissa käyttötapauksissa ei päästäkään heti ensimmäisellä yrittämällä maaliin. Kielimallit kehittyvät kuitenkin kovalla tahdilla. Tekoälyn käyttö kannattaakin aloittaa ajoissa. Tärkeintä on ymmärtää, että tekoälyn käyttö on mahdollista ilman syvällistä teknistä asiantuntijuutta”, painotti Talman seminaarissa.
Menestyksen reseptiksi kuvattiin muun muassa:
- Valmistautuminen ajoissa
- Osaamisen lisääminen
- Tekoälyn soveltaminen pienemmissä osissa
- Ei keskitytä vain tehokkuuden lisäämiseen vaan pyritään luomaan myös kasvua ja uutta liiketoimintaa
- Ei rakenneta kaikkea yhden teknologian/mallin ympärille
Tekoälyasetuksen ja terveysteknologian sääntely harmonisointi vaatii vielä paljon työtä
Manager Digital, Software and AI Regulation, Benjamin Meany MedTech Europelta valaisi tekoälyasetuksen ja lääkinnällisten laitteiden välisiä yhdyspintoja sekä asetuksen toimeenpanoon liittyviä avoimia kysymyksiä.
Keskeisiä avoimia kysymyksiä ovat mm.
- Tekoälyasetuksen ja MDR/IVDR asetusten harmonisointi
- Päällekkäisyyksien poistaminen asetusten välillä
- Epäjohdonmukaisten käsitteiden tarkentaminen
- MDR/IVDR mukaisten laitteiden kliinisten tutkimusten/suorituskykytutkimusten rooli tekoälyasetuksen näkökulmasta vielä epäselvä
Lue lisää alla olevista dioista ja MedTech Europen julkaisusta Medical technology industry perspective on the final AI Act.
Paneelikeskustelussa pohdittiin ratkaisuja tekoälyn laajemmaksi hyödyntämiseksi
Paneelikeskustelua veti ja pohjusti johtava asiantuntija Petri Lehto (Sitra), muita osallistujia olivat radiologian professori ja tutkija Jussi Hirvonen (TYKS), Vice President Devices Laura Piila (Optomed) ja erityisasiantuntija Markku Heinäsenaho (Sosiaali- ja terveysministeriö).
Hirvosen arjessa tekoäly kirjaa hänen puheestaan potilaiden kohtaamisissa puhutut asiat ja vapauttaa hänen aikaansa juurikin potilaskohtaamisiin sekä muuhun työhön. Kuvantamisessa aikaa säästyy myös tekoälyn analysoidessa merkittävällä vauhdilla tietoa. Piilan yritys tuottaa markkinoille mm. tekoälyratkaisua hyödyntäviä silmänpohjaseulontaratkaisuja diabeteksen ja muiden sairauksien seurantaan ja seulontaan.
Mitä esteitä tekoälyn hyödyntämisessä on tällä hetkellä?
Panelistien mukaan tekoälyn mahdollisuuksia ei ole vielä riittävästi ymmärretty. Suomessa pullonkauloja tekoälyn hyödyntämiselle ovat muun muassa:
- Keskeisimpänä on rahoituksen puute
- Tekoälykokeilujen yhteydessä ei edellytetä vaikutus- ja/tai kustannus-hyötylaskelmia
- Käyttötapauksia ei ole riittävästi vertailupohjaksi tuleviin kokeiluihin.
Hirvosen mukaan Yhdysvalloissa on tekoälyä hyödyntämällä kerätty dataa ihmisten terveystiedoista ja tuotettu dataa kaikkien halukkaiden saataville innovaatioiden synnyttämiseksi. Tällaisiin pilottiprojekteihin löytyy hyvin rahaa muualla eli tekoälyn hyödyt ymmärretään selvästi paljon Suomea paremmin.
Miten tekoälyratkaisuja saataisiin entistä laajemmin terveydenhuollon käyttöön?
Julkisella rahoituksella voisi vastaavasti kuin Yhdysvalloissa taikka Tsekeissä tukea tekoälyn hyödyntämistä käytännön kliinisessä työssä taikka tutkimuksessa.
Hirvosen mukaan matalan kynnyksen pilottiprojekteja pitäisi saada käyntiin eri toimijoiden yhteistyöllä. Tällöin myös riskit tulisi jaettua tasaisemmin eri toimijoille.
Piilan mukaan Suomi voisi pienenä markkinamaana toteuttaa ketteriä toimenpiteitä, joilla tuettaisiin tekoälyn hyödyntämistä terveydenhuollossa vastaavasti kuin Yhdysvalloissa. Tekoälyn hyödyntämistä kliiniseen työhön voisi edistää esimerkiksi kohdentamalla julkista rahoitusta tekoälyllä hyödynnettäviin toimintoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön rooli nähtiin vahvasti mahdollistajana. Heinäsenahon mukaan ministeriön tulee purkaa normeja, tehdä tarpeellisia lainsäädäntömuutoksia sekä tarjota rahoitusta erilaisille tekoälykokeiluille. Myös lainsäädäntöresursseja voisi olla nykyistä enemmän, hyödyt lainsäädännön muutoksista kertautuvat ruohonjuuritasolla moninkertaisesti siitä aiheutuviin investointeihin nähden.
Sailab – MedTech Finland ry on vahvasti mukana norminpurkutalkoissa ja tiedon toisiokäytön lain uudistamistyössä. SMTF kerääkin jäsenyrityksiltään esimerkkejä terveysteknologian hyödyntämisen esteistä/haasteista. Ilmoitukset voi lähettää terveysteknologian asiantuntijalle Kirsi Talmanille (kirsi.talman@sailab.fi).
Lue lisää Sailab – MedTech Finland ry:n uutisesta tekoälyasetuksen kansallisessa toimeenpanossa huomioitavista seikoista.
Lisätiedot
Marjukka Turunen
Johtava asiantuntija, terveyspolitiikka
+358 45 183 8563
