Molemmat polvet kuntoon samalla kertaa

Molemmat polvet kuntoon samalla kertaa

Uutiset

Ajatus molempien polvien leikkaamisesta kerralla oli ensin vaikea. Kun perehdyin tekonivelleikkauksen riskeihin, minulle selvisi, että molempien polvien leikkauksessa selviän yhdellä riskillä, Antti Marttinen sanoo.

Helsinkiläisen Marttisen, 70, polvet leikattiin huhtikuussa tekonivelsairaala Coxassa. Reilun kuukauden kuluttua leikkauksesta kipuja on edelleen, mutta suunta on parempaan päin. Kävely ja portaissa kulkeminenkin onnistuu. Marttinen on jo rohkaistunut lähtemään muutaman päivän reissulle ulkomaillekin. Marttisen polvivaivoilla on pitkä historia. Hän kutsuukin tekonivelleikkausta sukupolvenvaihdokseksi, koska polvivaivat kulkevat suvussa. Ensimmäisen kerran Marttisen polvet tähystettiin vuonna 1992 ja sen jälkeen tähystyksiä on ollut useita. Polvien kipuilusta huolimatta Marttinen on juossut säännöllisesti – ja paljon. – Olen juossut koko ikäni. Nuorena vain juoksin enkä tehnyt lihaskuntoa. Siihen aikaan vain aivottomat bodasivat, Marttinen kertoo.

Tähystyksen jälkeen maratonille

Vuonna 1999 polven tähystyksen jälkeen Marttinen oli katsomassa Helsinki City -maratonia ja innostui. Sen jälkeen hän juoksi 10 vuoden ajan maratoneja.

– Vuoden 2008 tähystyksen jälkeen juoksin vain puolimaratoneja, koska lääkäri sanoi, että pitää lyhentää matkaa, Marttinen kertoo.

Yhdeksän vuotta sitten, vuonna 2015 polvi oli mennyt niin huonoon kuntoon, että ortopedin mukaan vaihtoehdot ovat joko leikkaus tai polviortoosi.

– Polviortoosin avulla sain venytettyä leikkauksen ajankohtaa vuosilla ja pystyin lenkkeilemään. Polviortoosi maksoi paljon, mutta siitä oli todella paljon apua. Kivut eivät hävinneet kokonaan ja Marttinen päätyikin syömään kipulääkettä viiden vuoden ajan joka aamu tähän kevääseen asti. Pari vuotta sitten terveysasemalla kieltäydyttiin uusimasta kipulääkettä ilman käyntiä lääkärillä. Marttinen kävikin yleislääkärin vastaanotolla ja sai lähetteen röntgeniin.

Kuvista ei kuulunut mitään puoleen vuoteen. Polvi puolestaan kipuili kävellessä ja ajoittain myös nukkuessa.

-Puoli vuotta kuvien ottamisen jälkeen lähettäneeltä lääkäriltä tuli viesti kuvista. Sen mukaan polvessa näkyi nivelrikkoa. Lääkäri kysyi, haluanko leikkaukseen. Kipuja oli niin paljon, että halusin lähteä jonottamaan leikkausta.

Toinenkin polvi kipeytyi

Polvikivun vaikeus vaihteli, ajoittain tilanne oli jopa melko hyvä. Marttinen olisi päässyt juhannuksen 2023 paikkeilla vasemman polven leikkaukseen. Silloin kivut olivat hallinnassa ja hän ajatteli antaa tilaa vielä hankalammassa tilanteessa oleville potilaille.

– Yhtäkkiä juhannuksen jälkeen oikea polvi kipeytyikin todella pahasti, eikä jalka enää oikein koukistunut. Menin polvikuviin yksityislääkärille. Niiden perusteella lääkäri diagnosoi nivelrikon molemmissa polvissa.

Polvikivut vaikeuttivat arkea. Kesällä 2023 innokas golfari pääsi golfkierrokselle vain autolla eikä kävelylle lähteminen huvikseen tullut mieleenkään. Marttinen kyseli tilannetietoa leikkausjonosta terveyskeskuksestaan sekä Hyvinkään sairaalasta, jonne lähete oli tehty. Jonotilanne paljastui ankeaksi ja Marttinen, ex-journalistin taidoillaan, alkoi selvittää mahdollisuutta vaihtaa hoitopaikkaa.

-Asioita piti selvittää todella aktiivisesti ja sinnikkäästi. Lopulta sain tietää, että lähetteeni oli siirretty Coxaan ja sain sieltä ortopedin lausunnon.

Lausunnossaan lääkäri ehdotti molempien polvien leikkaamista samalla kertaa.

Alkuvuodesta 2024 Marttinen sai Coxasta tiedon leikkauspäivästä. Silloin alkoi ”operaatio sukupolvenvaihdos” eli valmistautuminen leikkaukseen.

-Hankin kuntopyörän, koska sitä pystyin polkemaan kivuttomasti. Tein myös lihaskuntotreeniä ja pyrin kaikin tavoin varmistamaan mahdollisimman hyvän pohjan toipumiseen.

Odotuksissa kesän golfkierrokset

Pari viikkoa ennen leikkausta Marttinen kävi Coxassa ja tapasi leikkaavan lääkärin. Ennen leikkausta hän oli potilashotellissa yhden yön, leikkaus oli aamulla ja kesti noin tunnin.

– Leikkauksen jälkeen polvissa oli 60 niittiä ja sain kotiin todella vahvan kipulääkityksen.

Marttisen mukaan ensimmäisellä viikolla paraneminen ei tuntunut edistyvän vielä lainkaan.

– Kuljin kotona kyynärsauvoilla ja kivut pysyivät entisellään. Ensimmäisen viikon jälkeen pystyin vähitellen tekemään enemmän ja kävelemään kyynärsauvojen varassa korttelin ympäri.

Ensimmäisen viikon jälkeen paraneminen on edennyt tasaisesti ja lupaavasti. Marttinen odottaa jo innolla kesää ja tulevia golfkierroksia. Tällä kertaa omin jaloin.