Sanna Svahn: Terveydenhuollon kivijalka ei petä, silti uudistumista tarvitaan

Sanna Svahn: Terveydenhuollon kivijalka ei petä, silti uudistumista tarvitaan

Uutiset

”Suomalaisen terveydenhuollon kivijalka ei ole pettänyt koskaan eikä petä nytkään.”

Näin ilmoitti hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Samalla hän haastoi kaikki suomalaiset mukaan soten positiivisuustalkoisiin. Hyvinvointialueuudistus näyttäytyy julkisuudessa usein vain hallinnollisena uudistukselta. Svahn toteaa, että nyt on aika tehdä sitä mitä varten uudistus tehtiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä tarvitaan. Moni asia on silti paremmin kuin ennen. Hyvät käytännöt on tuotava esiin. Julistankin positiivisuustalkoot ja haastan joka ikisen ihmisen kertomaan hyvistä asioista suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.” ilmoitti Svahn.

Svahn puhui Sailab – MedTech Finland ry:n Terveydenhuolto ravistelemassa -tilaisuudessa 16.11.2023.

Länsi-Uudenmaan alueen työhyvinvointi hyvällä tasolla: soten johtamisella on väliä

Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn painotti, että johtamisella on aina väliä – erityisesti uutta luotaessa ja murrosvaiheissa.

Svahn kuvasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lähtötilannetta  reiluvuosi sitten. Uudella alueella ei ollut olemassa olevaa HR-järjestelmää tai muitakaan perustyökaluja. 17 eri organisaatiosta siirtynyt henkilöstö kytkettiin mukaan suunnitteluun ja muutokseen. Yhdessä koko uuden organisaation kanssa kirkastettiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustehtävää: henkilöstön tehtävä ja tahto on turvata tärkeät palvelut. Tätä yhteistyötä LUVN jatkaa.

Hyvinvointialueiden sopeutustarve merkittävä lyhyellä aikavälillä, pidemmällä jaksolla näkymä valoisampi

”Soten rahoituksen hankaluus on, että vastuut ovat suuremmat kuin mihin rahoituslaki antaa rahoitusta. Alueet eivät ole samanarvoisessa asemassa”, Svahn kertoi.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sopeutustarve vuodelle 2024 on noin 55 miljoonaa euroa. Tämä 2,8% säästö on Sanna Svahnin mukaan tehtävissä, mutta silti se tarkoittaa kipeitä päätöksiä.

Lisäksi Svahn pohti, että sosiaali- ja terveydenhuollon prosesseja tulisi integroida myös mittareiden ja vaikuttavuuden osalta. Tässä terveydenhuolto on toistaiseksi pidemmällä.

Epätoivoon ei silti pidä vajota. Sanna Svahn muistutti, että pidemmällä aikajänteellä soten rahoitusmalli seuraa väestön vanhenemista, jolloin tulevaisuus on rahoituksenkin osalta huomattavasti valoisampi.

Hyvinvointialueilla ei riitä henkilöstöä, jos toimintatapoja ei uudisteta

Suomen väestö vanhenee ja palveluntarve kasvaa. Henkilöstöpulasata puhutaan jo nyt. Sanna Svahnin mielestä tilanne on se että nykyisellä mallilla henkilöstö ei riitä.

On mietittävä uusia tapoja lunastaa palvelulupaus suomalaisille. Normeilla määritellyt henkilöstömitoitukset eivät ole nykypäivää, vaan tarvitaan uudistumista toiminnoissa ja toimintatavoissa. Uusi teknologian, digitalisaation ja tiedon aikakausi antaa tähän mahdollisuudet.

Tekoäly ja terveysteknologia antavat mahdollisuudet uudenlaiseen tekemiseen

Uudenlainen tekeminen vaatii uudenlaisia työkaluja ja työvälineitä. Svahn kuvasi miten jo nyt ChatGPT tai muut tekoälypohjaiset ratkaisut auttavat monikielistä aluetta esimerkiksi käännöstöissä. Hänen mielestään on tärkeää kehittää asioita kokonaisuuksina.

Samaan aikaan Sanna Svahnin mukaan on mietittävä kyvykkyyksiä. Miten saadaan aikaan entistä paremmat valmiudet  esimerkiksi terveysteknologian jo olemassa olevienkin ratkaisujen käyttöön. Tämä vaatii yhteistä kehittämistä, positiivisten esimerkkien tuomista tietoisuuteen ja myös sitä sote-palveluiden perustehtävään palaamista.

Soteuudistusta ei tehty turhaan, vaan tarpeeseen. Nyt on hyvä aika aloittaa uudenlainen yhteinen tekeminen. Sailab – MedTech Finland ry tarttui hyvinvointialuejohtaja Svahnin haasteeseen ja aikoo nostaa entistä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä terveysteknologian onnistumisia esille.

Sailab – MedTech Finland ry on terveysteknologian toimialajärjestö. Sen jäsenyritykset valmistavat, maahantuovat ja/tai jakelevat 80 – 90 % Suomessa käytössä olevista lääkinnällisistä laitteista tai ihmisen ulkopuoliseen diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista.