”Miksi Suomen edellinen hallitus ei seurannut eurooppalaisia asiantuntijasuosituksia laatiessaan soteuudistusta? Nyt meillä on malli, joka on lähes neuvostoliittolaisen keskusjohtovetoinen. Eikä terveyden tai työkyvyn parantamista mainita lainkaan uudistuksen tavoitteissa.”

HUS diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ravisteli terveysteknologian toimialajärjestö Sailab – MedTech Finland ry:n tilaisuudessa terveydenhuoltoa reippaasti.

” 15 vuotta sitten suomalainen terveydenhuolto oli rinta rinnan Ruotsin kanssa. Nyt olemme jääneet reippaasti jälkeen. Terveydenhuollon rahoituksen taso noin 3 miljardia euroa jäljessä verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Tämä on kestämätön tie, jos aiomme olla pohjoismainen hyvinvointivaltio.”, ilmoittaa Lehtonen

Viime vuosien kriisit ovat tehneet Suomesta jo nyt markkinan, joka toimii heikosti eikä houkuttele ulkomaisia sijoituksia. Myöskään uusimpia innovaatioita ei saada käyttöön järjestelmän keskusjohtoisuuden takia. Taloudellisen tilanteen heikentyessä entisestään myös terveydenhuollon toiminnat taantuvat. Valtion tiukalla kädellä rajoittama hyvinvointialueiden investointirahoitus ei helpota ongelmia, kun tuottavuuden parantamiseen on vaikea investoida.

”Siun sote on ainoa hyvinvointialue, joka on v. 2023 ylijäämäinen ja saa siten investointirahaa -jopa pyytämäänsä enemmän. Nähtävästi ainoat terveydenhuollon lainmukaiset investoinnit tehdäänkin Joensuuhun ensi vuonna. Muualla joudumme miettimään toimintojen leikkaamista, kun edes peruslaitekantaa ei saada uusittua.”

Lehtonen toteaa, että on suorastaan disinformaatiota kuva, jossa maalataan suomalaisesta terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta kallista. Hän peräänkuuluttaakin THL:lta parempaa ja käytettävämpää tietoa esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden tuotantoluvuista ja tehokkuudesta.

Toinen tiedon vääristymä liittyy hänen mukaansa terveydenhuollon hoitajapulaan. Tilastollisesti sitä ei nimittäin ole. Suomessa on enemmän hoitajia asukasta kohden kuin missään muussa EU-maassa. Haaste sen sijaan on, miten saadaan osaajat töihin ja pysymään töissä. Koulutuspaikkojen määrän lisääminen ei ole kestävä ratkaisu, sillä jos nykyisetkään ammattilaiset eivät pysy töissä, niin ei vuotavaan sankoon kannata kauheasti lisää vettä kaataa.

Lehtonen esittää seuraavia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi:

• Terveydenhuollon rahoitus pitää saada pohjoismaiselle tasolle >painopiste sosiaaliturvan rahoituksessa on siirrettävä tulonsiirroista palveluihin
• Rahoituksen on kannustettava tuottamaan riittäviä ja laadukkaita palveluja
• Nykysoten kapitaatiomallissa palvelutuotanto on vain kulu
• Yksityistä palveluntuotanto on hyödynnettävä erityisesti perustason palveluissa, jotka eivät vaadi suuria investointeja
• Tuottajien markkinoille tuloa on helpotettava (mm. infrastruktuuripalvelujen osalta)
• Kannustimia työn tekemisen lisäämiseen, kun työvoiman tarjonta vähenee
• Työn verotusta kevennettävä kaikissa tuloluokissa
• Investointeja tuottavuutta lisäävään teknologiaan ja innovaatioihin
• Soten suunnitelmatalous -mallissa tuotannontekijät eivät kunnolla kohtaa (asiakastarpeista puhumattakaan)

Lisäksi Lehtonen haastoi kaikki miettimään, olemmeko unohtaneet potilaan uudistuksesta. Eikö terveydenhuollon perustehtävän pitäisi olla se, että tuotetaan terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä? Siihen tarvitaan yhteistyötä ja rohkeutta uudistua.

Eri kokoiset terveysteknologiayritykset ja erityisesti tekoälyä kehittävät ja hyödyntävät ratkaisuja tarjoavat tahot ovat Lehtosen mukaan erittäin tervetulleita keskustelukumppaneita terveyspalvelujen kehittämiseen. Tämä on Sailab – MedTech Finland ry:n jäsenyrityksille positiivinen haaste, jonka varmasti moni ottaakin vastaan!

Seuraava Terveydenhuoltoa ravistelemassa webinaari järjestetään 16.11.2023 kello 8.15 alkaen. Tuolloin ravistelijana on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn. Ilmoittaudu tästä linkistä