Keskeiset tavoitteet:

• Sosiaali- ja terveysministeriö terveysteknologian koordinaatio- ja vastuuministeriöksi 2023
• Hyvinvointialueita ohjaava terveysteknologiastrategia sosiaali- ja terveysministeriön valmisteluun 2023 – 2027

Miksi?

Ikääntyvä Suomi tarvitsee uudenlaisia ratkaisuja. Sotetyön kuormittavuutta ja jo tämänhetkistä työvoimapulaa voitaisiin helpottaa merkittävästi terveysteknologiaa hyödyntämällä. Terveysteknologian avulla painopistettä voidaan siirtää sairauksien ja lisäsairauksien ennaltaehkäisyyn ja nopeampiin diagnooseihin. Hoito- ja hoivapolkuja voidaan sujuvoittaa, järkeistää ja tehdä uudella tavalla terveysteknologian avulla. Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen on entistä tärkeämpää. 

Miten tällä hetkellä?

Tällä hetkellä sääntelyn ja valvonnan tilanne on kuitenkin sekava. Koordinaatio ja asiantuntemus ovat hajallaan. Lisäksi hyvinvointialueille tarvitaan tietoa, insentiiveja ja ideoita sekä ohjausta palveluiden rakentamiseen uusin tavoin. Terveysteknologian julkiset hankinnat toteutetaan lähes yksinomaan halvan hinnan perusteella. Tämä ei tue sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden, laadun ja potilasturvallisuuden vaadetta. Strateginen ja kliininenkin ohjaus usein puuttuvat.

Terveysteknologia on osa kriittistä terveydenhuoltoa. 

• Noin 500 000 lääkinnällistä laitetta tai ihmisen ulkopuoliseen diagnostiikkaan tarkoitettua lääkinnällistä laitetta
• Terveysteknologian käyttötarkoitus on aina lääketieteellinen (esim. proteesit, sädehoito, insuliinipumput tai patologisten näytteiden testaus)
• Tiukasti säännelty ala: valmistus, markkinoille pääsy, käyttö ja käyttäjät sekä vaaranvastuu erittäin tarkasti määriteltyjä. 
• Terveysteknologia ja digitalisaatio auttavat luomaan täysin uudenlaisia hoidon ja hoivan tapoja. Vrt. diabetes 1 1990-luvulla ja nyt.

Terveysteknologian sääntely ja valvonta ovat erittäin hajallaan. 

• Keskeiset lait laki lääkinnällisistä laitteista ja laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista
• Lisäksi tietoturvaan, kyberturvaan, kemikaaleihin, julkisiin hankintoihin, ympäristöön jne liittyvät lait 
• Päävalvonta Fimea, lisäksi Valvira, STUK, Tukes, TTL jne
• Pahimmillaan päätökset ja uusi lainsäädäntö esimerkiksi tietoturvan, kemikaalilainsäädännön tai ympäristölainsäädännön osalta voisivat vaarantaa terveysteknologian saatavuuden/toiminnan 
• Vahva yhteys saatavuuteen, resilienssiin ja huoltovarmuuteen > koronakokemukset ja Ukrainan sota

STM luontevin ministeriö koordinaatio- ja vastuuministeriöksi

• Terveysteknologian pääkäyttöympäristö on terveydenhuolto ja hoivayksiköt/vammaispalvelut
• Keskeiset lait jo nyt STM:n vastuulla, lisäksi valvovista viranomaisista moni STM:n alaisia
• Uutta rahoitusta/resursointia ei välttämättä tarvita, uudelleen organisoituminen sisäisesti voisi riittää
• STM on myös lääkehuollon vastuuministeriö (2011)

Suomeen tarvitaan terveysteknologiastrategia edistämään terveysteknologian ratkaisujen hyödyntämistä hyvinvointialueilla

• Hyvinvointialueilla muutos on mittava ja eritahtinen. Haasteet (ikääntyminen, terveydenhuollon henkilöstön määrä sekä työ- ja toimintakyky) kuitenkin ovat yhteisiä.
• Terveysteknologian nykyistäkin laajempi käyttö vapauttaisi terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa hoitotyöhön ja ihmisen kohtaamiseen.
• Terveysteknologiaa strategisesti hyödyntämällä voidaan purkaa työn kuormittavuutta ja tehdä asioita joustavammin, vaikuttavammin ja nopeammin. Eri tavoin.
• Ohjaus ja insentiivit tarvitaan valtion tasolta, muuten eritahtisuus jatkuu. Tästä syystä tarvitaan strategiatyötä ja yhteistyötä (ideat)
• Uuden rahoituksen tarve pieni > terveysteknologian julkisten hankintojen kriteereiksi laatu ja vaikuttavuus sekä esim 15-20% innovatiivisiin hankintoihin (ns. yhteinen ongelman ratkaisu). Tämä on mahdollista nykyisenkin hankintalain puitteissa. Ohjaus kuitenkin tarvitaan (STM).

 Terveysalan kasvustrategian toteuttaminen helpottuu: TK-investoinnit ja vienti sekä innovaatioiden käyttöönotto

Terveysalan kasvustrategia (TEM) on päivitettävä/uudistettava. Terveysteknologiayritykset arvioivat Suomen maailman kiinnostavammaksi TK-maaksi. Kuitenkin kansainvälisiä investointeja on tehty vielä melko vähän. Tilanne vaatii tekoja.

• Sääntelyviidakon selkeyttäminen on kaikkien etu – erityisesti potilaan, mutta myös yritysten. On helpompi täyttää vastuut ja toimia oikein, kun ymmärtää terveydenhuollon vaatimukset. (STM)
• TEM on oikea taho koordinoimaan terveysalan kasvustrategiaa. Toteuttamiseen vaaditaan yhteistyötä eri ministeriöiden välillä.
• Start-upit ja vientiyritykset pystyvät toimimaan nykyistä nopeammin, kun terveysteknologian suoran sääntelyn vastuu ja koordinaatio ovat oikeassa ministeriössä (STM)
• Innovaatiot saadaan entistä fiksummin ja nopeammin käyttöön. Terveydenhuollon, potilaiden ja omaisten.

Terveysteknologian toimialajärjestö Sailab – MedTech Finland ry on huolissaan. Terveysteknologiaan kohdistuvaa sääntelyä tulee EU:sta ja kansallisesti koko ajan lisää ja vastuullisen toimialan on vaikea toimia ilman selkeää ohjausta. Useissa muissa maissa terveysteknologia on osa sosiaali- ja terveysministeriöiden toimialaa ja se on helpottanut tilannetta paljon. Tätä samaa toivoisimme Suomen hallitukselta 2023-2027.

Sailab – MedTech Finland ry on terveysteknologian toimialajärjestö. Jäsenyrityksemme valmistavat, jakelevat ja/tai maahantuovat noin 90 % kaikesta Suomessa käytössä olevasta terveysteknologiasta.