Suomessa asuu puoli miljoonaa ihmistä, jotka sairastavat diabetesta. Sen useita eri tyyppejä yhdistävät häiriöt haiman insuliinintuotannossa ja pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Tänään, 14.11. vietetään Maailman diabetespäivää. Vuonna 2022 diabetespäivän teema keskittyy hoidon saatavuuteen ja laatuun.

–  Aina, kun puhumme diabeteksesta, tulee meidän muistaa, että sitä on eri muotoja. Ja kun puhumme ennaltaehkäisystä tai kansantaudista, puhumme tyypin 2 diabeteksestä, aloittaa Juha Tuominen.

Professori Juha Tuominen on sisätautien erikoislääkäri ja dosentti, joka on väitellyt tohtoriksi diabeteksesta ja energia-aineenvaihdunnasta. Hän on toiminut HUS:in toimitusjohtajana sekä Terveystalon johtavana ylilääkärinä ja rakennuttanut Terveystalolle työskentelynsä aikana Etydi-nimisen raportointityökalun. Työkalu mahdollistaa kohorttitarkastelun moneen krooniseen sairauteen, erityisesti diabetekseen.

– Diabeteksen tyypistä huolimatta on todella tärkeää, että ihmisellä on hyvät ja terveelliset elintavat. Ne ovat pohja kaikelle, kuten toki meidän kaikessa muussakin terveydessämme, Tuominen jatkaa.

Pitkäaikaissairauksia, kuten diabetesta, sairastavat ihmiset ovat oman sairautensa asiantuntijoita. Siksi on tärkeää, että heille järjestetään mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hoitoonsa ja hoitotarvikkeidensa valintaan. Myöskään pitkäaikaisen ja asiantuntevan hoitosuhteen tai yhdessä laaditun hoitosuunnitelman tärkeyttä ei voida koskaan korostaa liikaa.

–  Kun pohja on kunnossa, tullaan diabeteksen hoitoon. Hoito tulee toteuttaa kunnolla. Kaikkiin hoidon mahdollisuuksiin ei aina tartuta täysin ja se on todella harmillista. Hoitomahdollisuuksiin tulee tarttua – sekä ammattilaisten että potilaiden. Vastuu hyvästä hoidosta on kaikilla ja se on meidän mahdollisuutemme ostaa sairastuneille lisää elinvuosia, toteaa Tuominen.

Hoitoon sitoutumisen takana on asenne

Pitkäaikaissairaudet vaativat sairastajiltaan kärsivällisyyttä sekä ymmärrystä omaa sairautta kohtaan. Vaikka lääketieteellinen vastuu hoidon ohjaamisesta onkin terveydenhuollon ammattilaisilla, tapahtuu suurin osa käytännöstä arjessa. Sairastava tekee päätöksiä ja toteuttaa hänelle annettuja ohjeita itse – ja myös tuntee oman tilanteensa parhaiten. Yli 90 prosenttia diabeteksen hoidosta on omahoitoa (Diabetesliitto, 2022).

–  Eihän kukaan haluaisi olla sairas tai syödä lääkkeitä, mutta tässä pitäisi muistaa se, että useat diabeteksen hoidossa käytettävät lääkkeet ovat tarkoitettu ennaltaehkäisyyn. Niiden syöminen suojelee sairastunutta tulevilta, mahdollisesti paljon pahemmilta oireilta ja komplikaatioilta, kannustaa Tuominen.

–   Lääkkeisiin ja hoitoon kannattaa ainakin yrittää suhtautua mahdollisimman positiivisesti ja ajatella, että ne parantavat elämänlaatuani koko loppuelämäni ajan. Ja toki tämä ajatus tulisi näkyä jo diabetesta hoitavissa ammattilaisissa, eli lääkäreiden ja sairaanhoitajien tulisi pystyä motivoimaan potilaitaan hoidon suhteen. Lääkkeet ovat diabetekseen mitä parhainta ennaltaehkäisyä, hän toteaa.

Hyvinvoivat yksilöt muodostavat hyvinvointiyhteiskunnan

Tärkein arvo diabeteksen hoidossa on toki yksilön laadukkaan ja mahdollisimman pitkän elämän mahdollistaminen. Diabeteksen hoito on kuitenkin myös yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä tyypin 2 diabetes on suomalaisten uusi kansantauti ja siitä aiheutuvat seuraukset ulottuvat myös yhteiskunnan tasolle.

–  Mitä tulee diabeteksen hoitoon, se, mikä on yksilön etu, on myös yhteiskunnan etu. Samalla, kun mahdollistamme yksilölle hyvän, mielekkään ja terveen elämän, on tutkittu, että diabetekseen liittyvien ennenaikaisten eläköitymisten ja sairaslomien vähentäminen tuottaisi yhteiskunnalle miljardeissa mitattavia säästöjä, Tuominen kuvaa.

Myös diabeteksen hoito toteutetaan Suomessa vahvasti julkisen terveydenhuollon parissa. Julkista terveydenhuoltoa taas puolestaan ohjaa vahvasti poliittinen päätöksenteko. Tämä vaikuttaa myös niihin ratkaisuihin, joita diabeteksen diagnosoinnissa ja hoidossa käytetään. Kuten lähes kaikki terveysteknologia, hankitaan myös diabetekseen liittyvät ratkaisut sekä koti- että ammattilaiskäyttöön yleensä julkisten hankintojen kautta.

–   Päättäjien olisi tärkeää ymmärtää, että diabeteksen hoitoon panostaminen tuo yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä. Myös tietotekniikka ja terveysteknologian mahdollisuuksia tulisi viimein alkaa hyödyntää niiden täydessä potentiaalissa, Tuominen summaa.

Sailab – MedTech Finland ry:n diabetesjaosto haluaa tuoda esille ja korostaa terveysteknologian tärkeää roolia laadukkaassa ja kustannusvaikuttavassa diabeteksen hoidossa. Jaoston tavoitteena on edistää terveysteknologian käyttöönottoa, vahvistaa hyvää diabeteksen hoitopolkua ja lisätä tietoa hyvän hoidon ja hoitotasapainon vaikuttavuudesta. Jaosto toimii vahvassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.