”Terveysteknologian hyödyntäminen auttaisi hyvinvointialueita tuottamaan terveyttä resurssiviisaammin ja tehokkaammin. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua ja kehittämistyötä”, kommentoi puheenjohtaja Pauliina Bovellán Sailab – MedTech Finland ry:sta.

Hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus on vuoden 2023 talousarvioesityksessä 22,3 miljardia euroa. Tämäkin summa vaikuttaa olevan liian pieni. Alueiden ilmoittama yhteenlaskettu lisärahoitustarve palveluiden järjestämiseksi on jopa 1,5 miljardia euroa.  VM:n kestävyysselvityksen (2020) mukaan puolen prosenttiyksikön vuosittainen kasvu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuudessa leikkaisi Suomen kestävyysvajeesta lähes puolet. Sama tuottavuuskasvu pitäisi sote-menojen bruttokansantuotteen suhteen suurin piirtein entisellään jatkossakin.  Tuottavuuskasvu on mahdollista saada aikaan terveysteknologian tehokkaammalla hyödyntämisellä.

Sailab – MedTech Finland ry:n näkemyksen mukaan julkinen hankinta on kriittisen tärkeässä roolissa terveysteknologian käyttöönotossa.

Terveysteknologian hankinta vaatii erityisosaamista

”Terveysteknologia pitäisi hyvinvointialueilla nähdä strategisena voimavarana: sen avulla voidaan purkaa sosiaali- ja terveydenhuollon työn kuormittavuutta, lisätä työ- ja toimintakykyä sekä luoda esimerkiksi täysin digitaalisia hoitopolkuja. Innovaatioiden olisi kuitenkin päästävä nykyistä nopeammin markkinoille ja julkisia hankintoja pitäisi ohjata vaikuttavuudella. Toimiala kehittyy ennen näkemättömällä vauhdilla”, kuvailee Bovellán.

Terveysteknologialla tarkoitetaan lääkinnällisiä laitteita ja ihmisen ulkopuoliseen diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja kotihoidossa on tälläkin hetkellä käytössä yli 500 000 tuotenimikettä. Potilasturvallisuuden vuoksi ala on tiukasti säädelty sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Pääosa ratkaisuista saadaan käyttöön julkisen hankinnan kautta. Terveysteknologian kilpailutukset ja hankinta vaativat erityisosaamista ja asiantuntemusta sekä vuoropuhelua yritysten ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Paremmat hankinnat edellyttävät oikeanlaista hankintastrategiaa

Suomen hallituksen tavoite on, että 10 prosenttia julkisista hankinnoista olisi innovatiivisia. Toistaiseksi tavoitteeseen ei vielä ole päästy.  Suurimmat esteet innovatiivisten hankintojen toteuttamiselle ovat tarkkojen teknisten tuote-, tehtävä- ja urakkakuvausten mukaiset toteutukset, joissa valintakriteeriksi asetetaan halvin hinta. (Valovirta ym. 2017.)

Hankinta-Suomen selvityksen mukaan vain 42 prosentilla suomalaisista hankintayksiköistä oli vuonna 2021 hankintastrategia, kun taas terveysteknologian toimialaselvityksen mukaan 80 % terveysteknologian hankinnoista ohjaa hinta. Yrityksistä suurin osa myös arvioi innovaatioiden markkinoille pääsyn vaikeaksi.

”Luvut ovat karuja. Nyt on korkea aika miettiä, kuinka painopiste siirretään kustannusvaikuttavaan terveyden tuottamiseen terveysteknologian ja julkisten hankintojen strategisen uudistamisen avulla”, Bovellán pohtii.

Sailab – MedTech Finland ry esittää hyvinvointialueille seuraavia ratkaisuja:

• Kirjatkaa palvelustrategiaanne terveysteknologian laaja-alainen hyödyntäminen
• Lisätkää vaikuttavuuden arviointia ja tavoitteellisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja hankintakriteereissä
• Kehittäkää yritysyhteistyötä hyvinvointialueellanne
• Luokaa terveysteknologian hankintastrategia
• Varmistakaa, että julkiset hankinnat pidetään hajautettuna ja kilpailutukset riittävän pieninä kokonaisuuksina.
• Ottakaa käyttöön ostomenettely, jossa lääkäreiden ja hoito- ja hoivatyön ammattilaisten ääni kuuluu
• Tehkää päätös innovatiivisten hankintamenettelyiden lisäämisestä
• Muistakaa, että terveysteknologia on vahva osa suomalaista hoitoa ja hoivaa. Terveydenhuolto ei toimi sekuntiakaan ilman terveysteknologiaa. Sen tehokkaalla hyödyntämisellä ihmiset alueellanne voivat paremmin ja ammattilaiset jaksavat tehdä työtään.

• hankinnat
• tavoitteet