Lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden tavoitteena on ylläpitää tai parantaa lääkinnällisen perustein todetun sairauden, vamman tai kehitysviivästymän aiheuttamaa toimintakyvyn alenemaa.

Apuvälinepalvelun perusta on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä.

Apuvälinetarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella minkään CE-merkityn apuvälineen luovuttaminen ei ole poissuljettu. Myös muita CE- merkittyjä apuvälineitä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella luovuttavassa organisaatiossa sovittujen toimintakäytäntöjen mukaisesti. Apuvälineet ovat osa hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja ne tulee sisältyä myös yksilölliseen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan.

Yhteisiä tavoitteita ja pelisääntöjä yksilöllisten apuvälineiden hankintaan

Sailab – MedTech Finland ry:n apuvälinejaosto teetti Nordic Healthcare Groupilla selvityksen siitä, miten kustannus- ja vaikutustietoja, vaikuttavuutta ja tarvetta arvioidaan. Selvitys ei siis ottanut kantaa itsessään apuvälineiden saatavuuteen, vaan myönnettyjen apuvälineiden käytön ja toimivuuden vaikuttavuuden kirjaamiseen ja tämän hyödynnettävyyteen. Tulosten mukaan moni asia Suomessa  on erinomaisella tasolla.

Myös kehitettävää kuitenkin löytyy. Huomiota tulisi kiinnittää ainakin seuraaviin asioihin:

• Rutiinihoidossa asiakkaan toimintakykymittareita ei kerätä kootusti yhteisiin rekistereihin.
• Apuvälinepalvelun asiakastyytyväisyyttä on mitattu vain yksittäisissä selvityksissä ja opinnäytetöissä.
• Potilaan raportoimia vaikutuksia on hyödynnetty lähinnä prospektiivisissa tutkimuksissa ja julkaisuissa
• Eri järjestelmissä ja alueellisesti olevia tietoja ei nykyisellään pystytä yhdistämään, myös vastuutaho tälle asialle puuttuu
• Tällä hetkellä kunnat järjestävät apuvälinepalvelut siten, että asiakkaat saavat tarvittavat palvelut tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta.  Jatkossa järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Muutos on iso, mutta samalla se mahdollistaa vastaamisen NHG:n selvityksessäkin esiin nousseisiin haasteisiin.

Apuvälinealan neuvottelupäivien puheenvuorossa Sailab – MedTech Finland ry:n apuvälinejaoston puheenjohtaja Timo Saari ja yhdistyksen toimitusjohtaja Laura Hollanti haastoivat osanottajia miettimään seuraavia kysymyksiä:

• Miten saadaan ihmisille apuvälineitä, jotka vaikuttaisivat toivotusti käyttäjän arkeen?
• Miten voidaan tuottaa ihmisille arvoa apuvälineiden avulla? Miten arvo määritellään?
• Miten löydetään keskeiset yksilölliset kriteerit kilpailutuksiin – niin, että hankinta tehdään kuitenkin oikein?
• Miten innovaatioita hankitaan ja markkinavuoropuhelua käydään oikein?

Aihe herätti tilaisuudessa paljon keskustelua.

”Apuvälineiden tuotekehitys on jatkuvaa ja innovaatioiden tuominen samalla toki myös jatkokehitystarpeiden julkituonti eri osapuolten tietoon koetaan haasteellisena. Yhteisen ja säännöllisen fooruminen tai tapahtuman tarve alan yhteistyön kehittämiselle on suuri. Sailab – MedTech Finland ry:n avulla tämä voidaan tehdä tasapuolisesti ja koko laajaa apuvälinekenttää huomioiden”, Timo Saari kommentoi esityksessään.

On selvää, että yritysten ja apuvälinealan yhteistyötä tarvitaan. HUS apuvälinekeskuksen johtaja Kaija Jokela heitti pallon takaisin yhdistykselle – ”Perustetaan Sailab – MedTech Finland ry:n kautta yhteinen työryhmä pohtimaan näitä asioita ja luomaan yhteisiä pelisääntöjä”, Jokela ehdotti.

”Tämä asia on erittäin tärkeä. Ikääntyvässä Suomessa apuvälineiden tarve kasvaa entisestään. Tartumme ilomielin ehdotukseen”, totesi toimitusjohtaja Hollanti.

Työryhmän edustajat nimetään syksyn aikana ja ensimmäinen yhteinen kokous pidetään alkuvuodesta 2022.

Joensuun Apuvälinealan neuvottelupäivät keräsivät yhteen miltei 200 henkilöä. Sailab – MedTech Finland ry:n jäsenyrityksiä ja niiden edustajia oli paikalla runsaasti. Kuvassa osa näistä henkilöistä, jotka ovat mukana rakentamassa apuvälinealan tulevaisuutta.