Budjettiriihen päätökset herättävät huolta talouden ja terveydenhuollon kestävyydestä
Suomen hallitus päätti viime viikon budjettiriihessä Suomen valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2023. Talousarvio eli budjetti pitää sisällään valtion tulot ja menot. Vuonna 2023 valtion menot ovat 80,5 miljardia ja alijäämä 8,1 miljardia euroa. Suomi siis velkaantuu ensi vuonna alijäämän verran. Seuraavaksi budjettiesitys etenee eduskunnan hyväksyttäväksi.
Valtiovarainministeriön tekemässä budjettiesityksessä, johon budjettiriihen neuvottelut pohjautuivat, sekä menot että alijäämä olivat pienemmät. Alijäämää ehdotetusta kasvattivat lähinnä yleisen hintatason ja sähkön hinnan nousuun tarkoitetut tukitoimet sekä kasvavat korkomenot. Talvella otetaan neljäksi kuukaudeksi käyttöön yhteensä noin puoli miljardia maksavat tuloveron sähkövähennys ja sähkön arvonlisäveron lasku 10 prosenttiin. Hintaindekseihin perustuvat menot puolestaan kasvavat lähes miljardilla eurolla.
Sailab – MedTech Finland ry on huolissaan kestävyysvajeesta
Budjetin alijäämäisyyden myötä valtionvelan kokonaissumma kasvaa ensi vuonna 146 miljardiin euroon. Korkotaso ja sitä myötä Suomen korkomenot ovat kuluneen vuoden aikana lähteneet nousuun. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan nousevan ensi vuonna noin miljardilla eurolla verrattuna vuodelle 2022 budjetoituun.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus siirtyy ensi vuonna valtion vastuulle. Näin ollen niin valtion tulot kuin menot kasvavat, kun kuntien verotulot ja hyvinvointialueiden kustannukset siirtyvät budjettiin. Soteuudistus nostaa budjetin menotasoa pysyvästi noin 13,9 miljardilla eurolla. Hyvinvointialueiden rahoitus on ensi vuonna n. 22,3 mrd. Tämä on lähinnä hoitotakuun ja hoitajamitoituksen myötä 274 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaaviin toimiin vuonna 2022 budjetoitu. Tammikuun rahoitus hyvinvointialueille maksetaan jo tämän vuoden joulukuussa, joten ensi vuoden budjettiin kuuluvat menot ovat hieman pienemmät.
Sailab – MedTech Finland ry kiittää hallitusta päätöksistä, jotka tukevat terveydenhuoltoa ja Suomen elinvoimaisuutta
- 2500 hoiva-avustajan kouluttaminen seuraavien vuosien aikana sekä sotealan ammattikorkeakoulututkintoihin tarkoitettujen harjoittelukorvausten lisääminen 12 miljoonalla tukevat hoito- ja hoivatyötä.
- Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan. Valtio rahoittaa t&k-toimintaa ensi vuonna noin 2,4 miljardilla eurolla. Panostukset ovat osa tärkeää tavoitetta nostaa Suomen t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Sailab – MedTech Finland ry esittää huolensa julkisen talouden ja terveydenhuollon kestävyydestä
- Suomi velkaantuu nopealla tahdilla ja velkasuhde kasvaa. Samalla korkomenot kasvavat. Tämä herättää epäilyksen julkisen talouden kestävyydestä. Kestävyysvaje hankaloittaa pitkällä aikavälillä terveydenhuollon toteuttamista ja potilaiden hoitoa.
- Hyvinvointialueiden rahoitus ei ole riittävää. Ylen tuoreessa selvityksessä jokainen hyvinvointialue ilmoitti tarvitsevansa enemmän rahoitusta, kuin budjetissa niille kohdistetaan. Yhteenlaskettu rahoitusvaje on selvityksen mukaan jopa 1,5 miljardia euroa. Terveydenhuollon kantokyky on turvattava.
Elinvoimaa ja kestävyyttä tukevia toimia on otettava käyttöön
Kestävyysvajeen helpottamiseksi Suomessa tulee pohtia keinoja, joilla julkisen talouden kustannus- ja resurssipaineita voidaan helpottaa.
”Olisi syytä miettiä, miten terveysteknologian käyttöä lisäämällä kevennetään hoito- ja hoivatyön kuormittavuutta ja helpotetaan resurssivajetta työvoimavaltaisen alan tuottavuutta nostamalla. Terveysteknologiasta on paljon apua terveydenhuollon alati kasvaviin kustannuspaineisiin”, pohtii Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja Laura Hollanti.
”Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen on Suomen elinvoimaisuuden näkökulmasta ensisijaisen tärkeää. Terveysteknologiayritykset näkevät Suomen valtavan kiinnostavana investointikohteena, ja tuo potentiaali on syytä hyödyntää”, Hollanti jatkaa.
