Suomen hallitus esitti maaliskuussa hankintalakia koskevan muutosesityksensä. Lakiesitys oli lausunnolla 29.4. saakka. Lakiesityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa hankintojen laatua ja ympäristönäkökulmien huomioimista. Vastuullisuutta korostetaan myös selkeyttämällä alihankkijoiden pakollisia poissulkuperusteita. Muita esitettyjä muutoksia ovat muun muassa Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvonta-aikojen pidentäminen ja hankintojen kaksikielisyyden edistäminen.

Sailab – MedTech Finland ry:n  mukaan julkisten hankintojen laadun ja ympäristöystävällisyyden edistäminen ovat hyviä ja tavoiteltavia päämääriä. Niin ikään asianmukaisen hankintamenettelyn korostaminen ja epäasiallisten tarjoajien poissulkeminen ovat vastuullisten terveysteknologian toimijoiden näkökulmasta parannuksia markkinalle ja kilpailulle.

Terveysteknologian hankintojen siirtyminen kunnilta hyvinvointialueille on positiivinen asia. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että hankinnat pidetään hajautettuina ja lähellä kliinistä asiantuntijuutta. Tästä syystä Suomessa tarvitaan jatkossakin esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden osalta 22/5 terveydenhuollon hankinta-aluetta.

Voit lukea työ- ja elinkeinoministeriölle annetun lausunnon kokonaisuudessaan alla olevasta liitteestä.

Sailab – MedTech Finland ry esittää lakiesitykseen muun muassa seuraavanlaisia muutoksia

• Hankintailmoitus tulee aina voida julkaista suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Hankintayksiköitä ei tule velvoittaa julkaisemaan ilmoituksia kahdella eri kielellä. Englannin kielen tulee sellaisenaan olla hyväksytty ilmoituskieli, sillä EU:n hankintadirektiivin mukaan kansallisessa lainsäädännössä ei tule luoda esteitä sisämarkkinoiden toimijoiden ja koko alueen pk-yritysten osallistumiselle tarjouskilpailuihin.
• Esityksen tämänhetkinen muotoilu ei muuta laadun merkitystä nykytilanteeseen verrattuna. Lakiesityksen kohdat jättävät yhä mahdollisuuden ylenkatsoa hinta-laatusuhdetta ja painottaa nimellistä hintaa. Kun puhutaan kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon valitsemisesta, maininnat ”kustannuksiltaan (tai hinnaltaan) edullisimmasta” vaihtoehdosta tulisi poistaa kokonaan. Kustannuksiltaan edullisin ei ole kokonaistaloudellisesti edullisin.
• Lain perusteluosuuksissa tulee myös todeta, että kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioiminen edellyttää markkinavuoropuhelun järjestämistä. Vaatimusten asettaminen, tavoitteiden määritteleminen ja näiden myötä oikean ratkaisun löytyminen vaatii vuoropuhelua tilaajan, hankkijan ja toimittajien välillä.

Sailab – MedTech Finland ry nostaa esiin myös seuraavat asiat

• Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinavalvonnan määräajan pidentäminen ei yksinään riitä hankintojen valvontaa parantavana toimena. Esitetään, että KKV:n oikeuksia lisätään niin, että se voi valvoa hankintayksiköiden toimintaa nykyistä laajemmin. Suorahankintojen ja syrjivien kilpailutusten ohella hankintayksiköiden toimintaa ja siihen liittyviä epäkohtia tulisi Suomessa valvoa nykyistä tarkemmin. Vaihtoehtoisesti voidaan perustaa erillinen hankintayksiköiden valvontaelin, jolle esitetyt vastuut ohjataan.
• Tavarahankintojen JYSE-ehdot eivät sovellu terveysteknologian erityisosaamista vaativiin hankintoihin. Terveysteknologia on korkean osaamisen ala, jolla on selkeät erityispiirteensä. Nykyiset JYSE-ehdot ovat liian yleispätevät terveysteknologian hankintoihin, joten toimialalle tulee ottaa käyttöön omat julkisen hankinnan yleiset sopimusehdot. Ehtojen tulee huomioida potilas- ja työturvallisuus nykyistä paremmin käyttökoulutusvastuiden tarkemmalla määrittelyllä. Myös terveysteknologian tiukan ja alati muuttuvan sääntelyn vaatimusten tulee näkyä ehdoissa. Sailab – MedTech Finland ry:n jäsenyritysten valmistelema Terveysteknologian kaupan ehdot -asiakirjaluonnos kokoaa yhteen yritysten näkökulman. Yhdistys tekee ehtojen osalta mielellään yhteistyötä niin TEM:n kuin VM:n kanssa.
• Sailab – MedTech Finland ry edistää toiminnassaan vastuullisuutta. Yhdistyksen mielestä on mahdollista, että lakimuutoksen todelliset ympäristövaikutukset jäävät pieniksi. Ympäristövastuuta koskevat kohdat eivät pääsääntöisesti ole velvoittavia. Samalla esitetyt muutokset kasvattavat hankintayksiköiden hallinnollista työtaakkaa. On myös muistettava, että esimerkiksi terveysteknologian osalta korvaavia, potilasturvallisuuden yhä takaavia materiaaleja ei usein ole. Tästä syystä yhteistyötä yritysten, hankintayksiköiden ja lainsäätäjän välillä tarvitaan. Tavoitteena tulee olla velvoittava, mutta järkevästi toteutettu ja aikataulutettu vastuullinen hankinta.