Mitä tulevaisuuden hoitotyö ja kuntoutus näyttävät? Miten nopeasti kehittyvä terveysteknologia helpottaa työtä?

Tulevaisuus, terveysteknologia, hoitotyö ja kuntoutus -webinaarissa 17.6. pohdittiin hoitotyön ja kuntoutuksen tulevaisuutta. Puhujien esityksessä toistui muun muassa toive siitä, että tulevaisuudessa terveysteknologiaa hyödynnetään yhä tehokkaammin, ja sen tuoma helpotus terveydenhuollon ammattilaisten työhön tunnistetaan paremmin.

Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron piti futuristi Perttu Pölönen. Pölönen johdatti puheenvuorossaan kuulijoita isoon kuvaan siitä, mikä tulevaisuudessa muuttuu tai voi muuttua. Hän uskoo, että nykyisessä, paljon epävarmuutta sisältävässä maailmassa mikään ei ole varmaa mutta kaikki on mahdollista.

– Muutos ei tapahdu taistelemalla vallitsevaa systeemiä vastaan. Muutos tapahtuu, kun löydämme vaihtoehdon, joka saa vanhan systeemin näyttämään turhalta ja tarpeettomalta, Pölönen pohti.

Pölönen uskoo, että esimerkiksi virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus, robotiikka, tekoäly ja big data tuovat myös terveysalalle tulevaisuudessa mahdollisuuksia, joita emme ehkä osaa vielä kuvitellakaan.

Miltä terveydenhuolto ja terveysteknologia näyttävät tulevaisuudessa?

Pölösen puheenvuoron jälkeen terveydenhuoltoalan opiskelija, terveydenhuoltoalalle vaihtanut, alalta eläköitynyt ja terveysteknologia-alaa edustava henkilö jakoivat näkemyksiään siitä, miltä terveydenhuolto ja terveysteknologia näyttävät tulevaisuudessa.

Ensimmäisenä näkemyksiään jakoi ensihoitajaopiskelija Markus Kutvonen. Hän näkee terveysteknologian ensisijaisesti ammattilaisten apuvälineenä. Lisäksi teknologia voisi tuoda uusia ratkaisuja muun muassa hoidontarpeen arviointiin.

– Terveydenhuoltoalan opiskelijana toivon tulevaisuuden terveysteknologialta entistä enemmän ratkaisuja fyysisesti raskaiden työtehtävien keventämiseen, kertoi Kutvonen.

Terveydenhuoltoalalle vaihtanut Kärt Aavik hakeutui opiskelemaan sairaanhoitajaksi, koska hän tahtoi olla avuksi potilaille ja heidän omaisilleen. Hän pohti tilaisuudessa muun muassa terveydenhuollon mobiilipalveluita.

– On mielenkiintoista seurata, jäävätkö koronapandemian aikana syntyneet digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa käyttöön myös tulevaisuudessa. Keskeinen kysymys on ratkaisujen vaikuttavuus ja vaikuttavuuden arviointi. Niihin pitäisi tulevaisuudessa panostaa merkittävästi, Aavik totesi.

Suuhygienistin koulutuksen saanut Liisa Terävä on tehnyt pitkän uran terveyden parissa. Hän on jäänyt eläkkeelle tänä vuonna. Kuinka hän näkee alan tulevaisuuden ja teknologian merkityksen terveysalan ammattilaisten työssä?

– Henkilöstön riittävyys terveydenhuollossa on tuhannen taalan kysymys. Löytyisikö tulevaisuudessa teknologiasta ja robotiikasta yhä enemmän ratkaisuja, jotka vapauttaisivat ammattilaisten käsiä hoitotyöhön? Terävä pohti.

Terävän mielestä ihmiskontakteja ja läsnäoloa tarvitaan terveydenhuollossa aina, mutta esimerkiksi kuormittavasta hoitoonohjauksesta voisi teknologian avulla vapauttaa aikaa muuhun työhön.

Terveysteknologiayritysten näkökulman keskusteluun toi Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja Laura Simik. Hän muistutti yritysten tekevän töitä ihmisille, ja kertoi teknologian tuomasta avusta muun muassa itselleen, äidilleen ja isoäidilleen.

– Meistä jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä potilas. Siinä vaiheessa kohtaamme aina terveysteknologiayritysten ratkaisuja. Niitä tarvitaan terveydenhuollossa joka ikinen päivä, Simik tiivisti.

Tilaisuuden lopussa kuultiin lasten näkemyksiä terveysteknologia-alan tulevaisuudesta. Videotervehdyksissään tulevaisuuden toivot totesivat muun muassa, että puiden pihkaa tuskin voidaan hyödyntää tulevaisuuden laastareissa. Roboteista on sen sijaan luvassa apua – lapset arvioivat niiden voivan ryhtyä ihmisten ystäviksi.

17.6. järjestetty tilaisuus oli kevätkauden viimeinen verkkoseminaari Sailab – MedTech Finlandin ja Tehyn yhteisessä Terveysteknologia hoitotyössä ja kuntoutuksessa -hankkeessa. Hankkeessa järjestetyt koulutusseminaarit saavat jatkoa syksyllä. Syksyn tilaisuuksissa perehdytään terveysteknologian merkitykseen eri terapia-alueilla. Luvassa on katsauksia muun muassa sydämen vajaatoiminnan, rintasyövän ja diabeteksen diagnosointiin ja hoitoon.