– Suomessa on paljon huipputason osaamista, mutta globaalisti tarkasteltuna Suomen kiinnostavuus tutkimus- ja tuotekehitysmaana ei missään tapauksessa ole itsestäänselvyys. Täytyy tehdä määrätietoisesti työtä sen eteen, että Suomella on tulevaisuudessa entistä parempi kyky kilpailla investoinneista, pohti tilaisuudessa professori Aarno Palotie, Tutkimusjohtaja ja FinnGen-hankkeen tieteellinen johtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto.

Palotie vertasi puheenvuorossaan Suomea Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin. Naapurimaihin verrattuna Suomessa tutkimuksen rahoittaminen on vähäistä ja kansalliset resurssit pienemmät. FinnGen-hanke, jonka tieteellisenä johtajana Palotie toimii, on hieno esimerkki Suomessa toteutettavasta suuresta tutkimushankkeesta. Suomi ei kuitenkaan ollut itsestään selvä valinta kohdemaaksi.

– FinnGen-hankkeen onnistumista selittää muun muassa ajankohtainen tarve uudelle tiedolle, hyvät verkostot ja luottamus sekä terveysalan kasvustrategia. Ei myöskään riitä, että vain Suomen sisällä kehutaan omaa maata hyvänä maana tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Tarvitaan myös ihmisiä, jotka promoavat Suomea ulkomailla, Palotie pohti.

Palotien mukaan Suomessa täytyy pohtia entistä tarkemmin, mitkä ovat maan kilpailuetuja kansainvälisiä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja houkuteltaessa.

– Yksi mahdollisuus on kehittää sääntely-ympäristöä entistä houkuttelevammaksi. Tähän liittyen yksi hyvä esimerkki on terveysalan kasvustrategia. Tutkimuksen ja investointien houkuttelemiseksi täytyy kuitenkin tehdä jatkuvasti töitä, Palotie mainitsi.

Palotien viesti sopii yhteen Sailab – MedTech Finland ry:n jäsenyritysten näkemysten kanssa. Vuoden 2020 Terveysteknologian toimialaselvityksen mukaan Suomi nähdään toiseksi houkuttelevimpana maana tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Houkuttelevuudesta huolimatta Suomeen investoidaan vain vähän.

Kehitystyön on oltava asiakaslähtöistä

Johtava ylilääkäri Lars Rosengren kertoi tilaisuudessa, kuinka uutta teknologiaa ja uusia työkaluja on kokeiltu Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla.

– Näemme, että asioinnin painopiste muuttuu tulevaisuudessa. Menemme kohti maailmaa, jossa yhä isompi osa palveluista voidaan toteuttaa virtuaalisesti. Samalla ammattilaiset tarvitsevat uudenlaisia työvälineitä, Rosengren kertoi.

Keskeistä uuden teknologian käyttöönotossa on Rosengrenin mukaan tarve- ja asiakaslähtöisyys. Uutta kehitettäessä ja käyttöön otettaessa pohditaan aina, kuinka ratkaisu tukee ammattilaisia ja asiakkaita.

Rosengren esitteli puheenvuoronsa aikana muun muassa Terveyshyötyarvio-työkalua eli THA-työkalua.

–  THA-työkalu hyödyntää potilastietojärjestelmän rakenteista tietoa ja analysoi ja peilaa sitä Käypä hoito -suosituksiin ja muihin parhaan tutkimustiedon lähteisiin. Tämän perusteella työkalu tuottaa uutta tietoa hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi, Rosengren kuvaili.

Muita Rosengrenin mainitsemia, digitaalisia ratkaisuja olivat muun muassa Omaolo-palvelu, terveydenhuollossa käytettävät chatbotit ja Sähköinen perhekeskus -projekti.

Philips panostaa suomalaiseen terveysteknologian tutkimukseen

Philips on tehnyt Suomessa tutkimusta ja tuotekehitystä vuosikymmeniä. Yrityksen Helsingin-yksikkö on toiminut jo 43 vuotta. Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Tero Virta kertoi tilaisuudessa omia näkemyksiään T&K-yhteistyön merkityksestä.

– Philipsin panostus suomalaiseen terveysteknologian tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei ehkä ole hirveän yleisessä tiedossa. Tälläkin hetkellä meillä työskentelee noin sata henkilöä tuotekehitysorganisaatiossa Vantaalla, Virta kertoi.

Yritys on tehnyt Suomessa vuosien saatossa merkittäviä tuotejulkaisuja. Yritys työskentelee erityisesti magneettikuvauksen parissa. Suomessa on kehitetty muun muassa menetelmää, jonka avulla magneettikuvauksen kuvista voidaan luoda keinotekoinen tietokonekerroskuva eli CT-kuva. Menetelmä poistaa tarpeen erilliseltä CT-kuvaukselta ja nopeuttaa syöpäpotilaiden pääsyä heidän tarvitsemiinsa syöpähoitoihin.

Nykypäivänä yhteistyötä tehdään globaalisti. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista käydään kovaa kilpailua kansainvälisesti.

– Mikäli Suomeen halutaan investointeja ulkomailta, on myös kehitettävien ratkaisujen oltava kiinnostavia globaalisti. Houkuttelevuutta tutkimus- ja tuotekehitysmaana lisää myös muun muassa osaavat työntekijät, sopiva kustannustaso ja yhteiskunnan tuki. Yrityksille myös kaupallinen kannattavuus on aina tärkeää, Virta pohti.

Käyttäjien osallistaminen takaa käyttäjäystävälliset työkalut

Tilaisuuden loppupuolella kuultiin kolmen lääkärin näkemyksiä terveydenhuollon digitalisaatiosta. Paneelikeskusteluun osallistuivat tutkija, lääkäri ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen varapuheenjohtaja Lotta Oksanen, Terveystalon julkisten etäpalveluiden johtaja ja henkilöstöpalveluiden ylilääkäri Johan Sanmark ja Helsingin kaupungin ylilääkäri Aino Rubini.

Kaikki paneelikeskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että digitalisaation hyödyntämisessä mennään terveydenhuollossa vauhdilla eteenpäin. Silti esimerkiksi lähiasiointi istuu terveydenhuollossa yhä tiukassa verrattuna esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa pankkiasioinnista hoidetaan tänä päivänä etäyhteyksin.

Uusia toimintatapoja tulisi keskustelijoiden mukaan kehittää käyttäjälähtöisesti.

– Aina digityökalut eivät vielä valitettavasti ole sellaisia, että ne ohjaisivat käyttäjää luontevasti tekemään oikeita asioita. On kuitenkin hyvä, että uusia työkaluja kehitetään. Esimerkiksi puhelut ovat pitkään dominoineet terveydenhuollossa. Niistä ollaan pääsemässä pikkuhiljaa sujuvampiin yhteydenpitotapoihin, Rubini pohti.

– Työntekijät olisi myös hyvä osallistaa uusien työkalujen ja toimintatapojen suunnitteluun. Näen, että työntekijöiden asenne ratkaisee innovoinnin ja muutosten onnistumisen, Sanmark sanoi.

Uuden opetteluun ja kehitystyöhön tulee myös varata oma aikansa.

– Nuorten Lääkärien Yhdistys toivoo, että vähintään 20 % lääkärien työajasta voitaisiin käyttää tutkimus- ja kehitystoimintaan, kuten omalla työpaikalla olevien haasteiden ratkomiseen, Oksanen tiivisti.