20.5. järjestetyn webinaarin avauspuheenvuoron piti eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontula. Hän herätteli kuulijoita ajatuksillaan erityisesti sote-alaa koskevista työelämän muutoksista.

– Teknologian käytöllä on mahdollista paitsi vähentää sotehenkilöstön kuormitusta, myös tuoda kattavammat sotepalvelut ihmisten käyttöön. Tämä lähtee siitä, että käytettävä teknologia on ihmisläheistä, Kontula pohti.

Kontulan mukaan on edelleen tärkeää pitää mielessä, ettei kaikilla ihmisillä ole riittävän hyviä valmiuksia käyttää teknologiaa, jotta he selviytyisivät asioidensa hoitamisesta esimerkiksi etäyhteyksin.

– Joillekin ryhmille taas teknologiavälitteinen asiointi sopii erinomaisesti. Esimerkiksi etävastaanottojen avulla tavoitetaan paremmin ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät koe terveyskeskuksessa käymistä helpoksi. Lisäksi teknologia mahdollistaa terveydenhuollon palveluntarpeeseen vastaamisen sellaisella rytmillä, jota aiemmin ei voitu kuvitellakaan, Kontula sanoi.

Lisääntyvä teknologia ja datan hyödyntäminen synnyttää myös aivan uusia kysymyksiä.

– On tärkeää pohtia esimerkiksi, miten tietosuojasta pidetään huolta tilanteissa, joissa tiedon jakamisen kautta olisi mahdollista saavuttaa merkittävää kansanterveydellistä hyötyä, Kontula mainitsi.

Terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen tulisi nähdä investointina

Koulutuspäällikkö Katja Luojus Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä pohti puheenvuorossaan hoitotyössä ja kuntoutuksessa tarvittavia taitoja ja ominaisuuksia laaja-alaisesti.

– Terveydenhuollossa tarvittavaa osaamista kannattaa tarkastella laajasti. Teknologia on oiva apuväline, mutta tarvitaan myös muun muassa läsnäolon taitoa, hyvää palveluasennetta ja tekeviä käsiä. Tärkeää on myös muutosmyönteisyys ja resilienssi. Tämä on korostunut erityisesti pandemian aikana, Luojus mainitsi.

Kun työssä otetaan käyttöön uusia apuvälineitä eli teknologiaa, käyttäjien motivointi on tärkeää. Organisaatioissa voitaisiin luoda esimerkiksi erilaisia kannustinjärjestelmiä, joiden avulla voidaan vaikuttaa asenteisiin.

– Uuden teknologian käyttöönotossa pätevät samat pelisäännöt kuin muussakin uuden omaksumisessa. Onnistumisen kokemukset motivoivat opettelemaan lisää. Käyttöönoton ja osaamisen tuki on myös välttämätöntä. Myös potilaille tuotettava hyöty on tärkeä motivaatiotekijä uuden opettelussa, Luojus mainitsi.

Tulevaisuudessa tarve uuden oppimisille tuskin ainakaan vähenee.

– Tulevaisuuden kannalta on keskeistä pohtia, miten terveydenhuollon ammattilaisten osaamista pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Osaaminen pitäisi nähdä investointina ja siihen pitää antaa riittävästi aikaa, Luojus summasi.

Johtamisella suuri merkitys hoitokäytänteiden käyttöönottoon

Osaamisen vaalimisesta puhui tilaisuudessa myös Tehyn yhteiskuntasuhde- ja kehittämisjohtaja Kirsi Sillanpää.

– Rekrytoituun ihmiseen on sidottu iso määrä inhimillistä pääomaa eli ihmisen osaamista. Organisaation tulee vaalia tuota osaamista, koska ilman sitä potilaiden hoito tai uuden teknologian käyttöönotto ei tule onnistumaan, Sillanpää sanoi.

Sillanpään mukaan työntekijät eivät aina saa riittävää koulutusta uuden teknologian käyttöön.

– Tehyn tekemistä selvityksistä on syntynyt kuva, että uuden teknologian käytöstä työssä ollaan kiinnostuneita, mutta koulutusta sen käyttöön ei aina ole riittävästi saatavilla, Sillanpää kertoi.

Koulutukseen tulisi panostaa siis myös työpaikoilla. Sillanpään mukaan hyvään johtajuuteen kuuluu se, että työntekijöitä kannustetaan yrittämään ja kokeilemaan.

– Hoitotyön johtaminen vaikuttaa muun muassa henkilöstön työhyvinvointiin, potilasturvallisuuteen ja uusien hoitokäytänteiden käyttöönottoon. Siksi johtamiseen on niin tärkeää kiinnittää huomiota, Sillanpää tiivisti.

Hoitotyön ja kuntoutuksen käytännöt kehittyvät datan avulla

KiiltoClean Oy:n kehityspäällikkö Saku Haukijärvi ja Zimmer Biomet Finland Oy:n maajohtaja Marko Reinikka toivat tilaisuuteen terveysteknologiayritysten näkökulmia. Molemmat esittelivät ratkaisuja, joissa lisääntyvä tieto ja sen hyödyntäminen helpottavat hoitotyön ja kuntoutuksen arkea ja vaikuttavat positiivisesti potilaan vointiin ja turvallisuuteen.

Haukijärvi kertoi tilaisuudessa Kiillon Kiilto Hygimon -projektista, jossa pyritään entisestään parantamaan käsihygieniaa hoitotyössä. Pilottivaiheessa oleva projekti seuraa käsihygienian toteutumista automaattisesti.

– Luotettavan datan puute on meillä nähty käsihygieniaan liittyvien haasteiden juurisyynä. Automaattinen käsihygienian seurantajärjestelmä tuottaa juuri luotettavaa dataa. Uskon, että alalla kuin alalla lisääntyvä data ja sen hyödyntäminen vie asioita eteenpäin ja kehittää johtajuutta, Haukijärvi kertoi.

Reinikka kertoi ratkaisusta, jolla esimerkiksi leikkauksesta toipuvan potilaan tilaa voidaan seurata sairaalasta poistumisen jälkeen.

– Potilasta voidaan seurata älyrannekkeen- tai kellon avulla. Automaattisesti kertyvä tieto auttaa kehittämään terveydenhuollon toimintatapoja ja nopeuttaa potilaiden toipumista, Renikka kertoi.

Koska iso osa potilaan sairaalassa saamasta tiedosta unohtuu jo ennen sairaalasta lähtöä, on potilaalle ohjeita antavalla ratkaisulla suuri merkitys muun muassa potilaan sitoutumiseen omaan hoitoonsa ja kuntoutukseensa.

Lisää Haukijärven ja Reinikan ajatuksia on luettavissa täällä: Kuinka datan käyttö muuttaa hoitotyön ja kuntoutuksen työtä ja johtajuutta? – Sailab – MedTech Finland

Diabeteshoitajan työ on jatkuvaa kouluttautumista

Diabeteshoitaja Marita Määttä Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoi tilaisuudessa diabeteshoitajan työn muutoksesta. Työ on muuttunut valtavasti sen jälkeen, kun hän aloitti diabeteshoitajan työt vuonna 1990.

– Työ on jatkuvaa kouluttautumista, ja myös potilailta oppii paljon. Diabeteksen hoitamisessa ja seurannassa käytettävä teknologia kehittyy jatkuvasti, Määttä kertoi.

Diabeteksen hoidossa ja seurannassa käytettävien laitteiden kehityksestä voi lukea lisää muun muassa tästä artikkelista.

Diabeteshoitajan työssä, kuten monessa muussakin sote-alan tehtävässä, videovastaanotot ovat viime aikoina lisääntyneet.

– Jotkut potilaat ovat jopa sanoneet, että videon välityksellä kommunikointi toimii paremmin kuin silmätyksin oleminen, Määttä kertoi.

Olipa kommunikoinnin tapa mikä hyvänsä, tärkeintä on kuitenkin, että keskusteluyhteys on ylipäänsä olemassa.

– Parhaat hoitoratkaisut löytyvät diabeetikon ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöllä. On tärkeää, että diabeetikot ehtivät perehtyä hoitoonsa riittävän tarkasti, Määttä tiivisti.