‒ Suomalaisen terveydenhuollon merkittävä haaste on se, että suuri määrä sote-ammattilaista eläköityy samalla, kun väestön ikääntyminen kasvattaa terveydenhuollon palveluntarvetta. Palveluiden tarjoaminen tässä tilanteessa vaatii vaikuttavuusajattelua, totesi Taysin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen 14.4. järjestetyssä Vaikuttavuus Taysissa -webinaarissa.

Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti käytännön esimerkkeihin siitä, kuinka vaikuttavuusajattelu näkyy Suomen toiseksi suurimmassa yliopistosairaalassa.

Esityksensä alussa Martikainen kertasi vaikuttavuusperustaisen terveydenhuollon käsitettä ja historiaa. Vaikuttavuusperustainen terveydenhuolto lähtee siitä, että hoidon hyötyjä tarkastellaan laaja-alaisesti potilaan näkökulmasta. Yksittäisten hoitotoimenpiteiden sijaan tarkastellaan koko hoitopolun aikana tehtyjen päätösten tuomaa hyötyä potilaalle. Päätösten tulee olla myös kustannusvaikuttavia. Onkin tärkeää tarkastella myös sitä, mitä hoitopäätöksistä seuraava hyöty tulee maksamaan.

‒ On hukkaan heitettyä aikaa ja vaivaa tehdä todella tehokkaasti ja paljon vääriä asioita. Sanonkin usein, että vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa on kyse siitä, että tehdään oikeita asioita. Tärkeää olisi tarjota oikea hoito oikeille potilaille oikeaan aikaan, Martikainen totesi.

Oikeiden päätösten tekemiseen tarvitaan tietoa siitä, millaista hyötyä hoitotoimenpiteet ovat tuottaneet aiemmin, ja millaista hyötyä niiltä voitaisiin odottaa kunkin potilaan kohdalla. Martikainen kertoi käytännön esimerkin datan hyödyntämisestä Tekonivelsairaala Coxassa. Toimintavuosien aikana tekonivelsairaalaan on kertynyt laadukasta data-aineistoa suuresta potilasmäärästä. Tämän kertyneen tiedon avulla on voitu rakentaa riskiarviotyökalu, jonka avulla voidaan arvioida leikkausten potilaskohtaisia riskejä ennen operaatiota. Työkalu auttaa tunnistamaan korkeariskisiä potilaita ja sen käyttö auttaa potilaita leikkauksen riskien ymmärtämisessä.

Toinen vaikuttavuusajattelun konkreettinen esimerkki löytyi Sydänsairaalasta.

‒ Sydänsairaalassa on käytetty sydämentahdistinten arvoperusteista laskutusta. Tämä elinkaaripalvelu hyödyttää sekä potilaita, sairaalaa että maksajia, Martikainen kertoi.

Sydämentahdistinten arvopohjaisessa hankinnassa ensimmäiseen maksuun sisältyy laitteen asennus ja yksi poliklinikkakäynti. Sen jälkeen tahdistimesta maksetaan kuukausimaksua niin kauan kuin laite toimii.

Sairaaloissa elinkaaripalvelun käyttö kannustaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota laitevalintaan, potilaan pärjäämiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Maksaja eli kunta hyötyy taloudellisesti, kun tahdistinten hintaa maksetaan sitä mukaan, kun laitteita käytetään. Kunta maksaa tällöin aiempaa suoremmin tuotetusta terveyshyödystä. Lisäksi elinkaaripalvelu näkyy potilaalle entistä parempana hoitona. Laitteiden toimittajat hyötyvät sopimusajoista, jotka ovat usein pitkiä.

Tulevaisuudessa Martikainen toivoo näkevänsä yhä enemmän hankintaprosesseja, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä terveysteknologiayritysten kanssa.

‒ Terveydenhuollossa tulee olemaan erityisen paljon kysyntää sellaisille ratkaisuille, jotka säästävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa, Martikainen tiivisti.

Vaikuttavuus Taysissa oli neljäs Sailabin kevään 2021 aikana järjestämistä, vaikuttavuusperustaista (arvopohjaista) terveydenhuoltoa ja hankintaa käsittelevistä seminaareista.