Suomessa ja monissa muissa maissa ikääntyvä väestö lisää terveydenhuollon tarvetta. Terveydenhuollon budjetit eivät kuitenkaan kasva samaa vauhtia kuin palveluntarve.

– Nyt täytyy miettiä uusia tapoja tehdä asioita. Tekemällä monialaista yhteistyötä ja tarkastelemalla sairauksien hoitopolkujen eri vaiheita päästään kiinni siihen, millaiset asiat hidastavat potilaiden pääsyä hoitoon. Näin olemassa olevia resursseja voidaan käyttää mahdollisimman järkevästi, kertoo Boston Scientificin ratkaisumyynnin projektipäällikkö Micke Lindh.

– Yksi tapa ajatella hoitopolkuja ja niiden pullonkauloja on ajatella lentokenttää. Potilaan on päästävä tarvitsemaansa hoitoon kuten matkustajan on päästävä oikeaan lentokoneeseen. Tätä polkua voidaan sujuvoittaa vasta kun tunnistetaan, missä hidasteet ja haasteet piilevät. Esimerkiksi avoinna olevien turvatarkastuslinjojen määrä ja lentoyhtiön henkilöstön määrä lähtöportilla vaikuttavat siihen, kuinka sujuvasti matkustaja pääsee koneeseen, vertaa Boston Scientificin ratkaisumyynnistä vastaava Pohjoismaiden johtaja Ville Järvenpää.

Keskeistä on pullonkaulojen tunnistaminen

Parkinsonpotilaat ovat yksi potilasryhmä, jonka hoitopolku on usein monivaiheinen. Monivaiheisista hoitopoluista kertyy terveydenhuollossa paljon dataa, jota hyödyntämällä voidaan löytää hoitoonpääsyä hidastavat asiat ja puuttua niihin.

Osa parkinsonpotilaista hyötyy syväaivostimulaatio- eli DBS-hoidosta. DBS-hoitoa käytetään edenneen taudin hoidossa, kun lääkitys ei enää riitä hillitsemään esimerkiksi vapinaa. DBS-toimenpiteessä potilaalle asennetaan syväaivostimulaattori. Laitteeseen kuuluu kaksi kallon sisään ohjattavaa elektrodia, jotka ohjaavat virtaa stimuloitavaan tumakkeeseen. Elektrodien virtalähde sijaitsee yleensä rintakehän ihon alla.[1]

DBS-hoidosta hyötyvä potilas voi ennen DBS-toimenpidettä kohdata lukuisia terveydenhuollon ammattilaisia. Hän voi olla yhteydessä esimerkiksi perusterveydenhuoltoon, neurologiin ja erikoistuneeseen neurologiin sekä käydä MRI-kuvauksessa. Hoitopolun monet vaiheet lisäävät hoitopolun sujuvuuden merkitystä. Ongelmat tai hidasteet polun yhdessä vaiheessa voivat vaikuttaa hoitoketjuun laajemminkin.

– Olemme työskennelleet Tanskassa parkinsonintaudin hoitopolun parissa. Kööpenhaminan alueella huomattiin, että pitkät jonotusajat magneettikuvauksiin hidastivat potilaiden pääsyä DBS-hoitoon. Tämän pullonkaulan tunnistaminen ja purkaminen on nopeuttanut DBS-hoitoon pääsyä, Järvenpää kertoo.

Hoitopolkujen suunnittelu on tiivistä yhteistyötä

Hoitopolkuja suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä sairaaloiden kanssa. Keskeistä on tehdä tilannekuva siitä, kuinka tietyn sairauden hoito tällä hetkellä toteutuu ja millaisia haasteita tai hidasteita hoitoon pääsemisessä on.

– Hoitopolkujen optimoinnin malli perustuu sairaaloiden omaan dataan ja sen analysointiin. Terveydenhuollon palveluiden käytöstä jää elektronisiin järjestelmiin jälkiä, joita hyödyntämällä voidaan selvittää hoitopolkujen haasteita. Samaa toimintatapaa voidaan siis hyödyntää hyvinkin erilaisten hoitopolkujen kohdalla, Järvenpää kertoo.

Esimerkkejä hoitopolkujen suunnittelussa käytettävistä tiedoista ovat päivittäiset toimenpidemäärät ja toteutuneiden toimenpiteiden sekä hoitojaksojen kestot. Hyödyntämällä näitä tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja aikatauluttamisessa voidaan sujuvoittaa potilasvirtaa, joka kulkee sairaalan eri osastojen läpi.

– Olemassa olevan datan analysoinnin lisäksi voimme haastatella terveydenhuollon ammattilaisia, jotka kohtaavat potilaita hoitopolkujen eri vaiheissa. Haastattelemalla henkilöstöä polun kaikista vaiheista saadaan kattava kokonaiskuva hoidon toteutumisesta, Lindh lisää.

Järvenpää ja Lindh toteavat, että usein potilaiden parissa työskentelevä henkilökunta on jo käytännön työssään tunnistanut pullonkaulat, jotka käyvät ilmi haastatteluiden ja muun datan analysoinnista.

– Data kuitenkin vahvistaa ymmärrystä olemassa olevista haasteista. Dataa voidaan myös käyttää päätöksenteon tukena ongelmia ratkottaessa. Lisäksi meillä on hyvä käsitys siitä, kuinka hoitopolkuja on kehitetty muissa sairaaloissa ympäri Eurooppaa. Keskeinen tehtävämme yhteistyössä sairaaloiden kanssa onkin usein viestinvienti. Kun jaamme muualla hyviksi todettuja toimintatapoja, niin joka sairaalassa ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, Lindh kertoo.

Terveysteknologia, erityisesti implantoitavat laitteet, ovat olennainen osa koko hoitoketjua. Erilaiset ratkaisut hyödyttävät erilaisia potilaita, ja toimenpiteistä toipuminen voi olla erilaista tuotteesta riippuen.

– Tämän takia koen, että voimme tarjota arvokasta tukea myös hoitopolun muissa vaiheissa kuin itse toimenpiteessä, jossa implantoitava laite asennetaan. Toivonkin, että tulevaisuudessa hoitopolkujen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä on nykyistä vakiintuneempi käytäntö, Lindh mainitsee.

• Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat lihasjäykkyys, lepovapina ja yleinen liikkumisen hidastuminen.
• Suomessa parkinsonpotilaita on yli 16 000.
• Maailman Parkinson-päivää vietetään 11.4.2021 – päivän osuessa sunnuntaille päivää juhlistetaan tänä vuonna 13.4.
• Boston Scientific tarjoaa muun muassa parkinsonintaudin, sydänsairauksien ja syövän hoitamiseen liittyviä terveysteknologian tuotteita ja palveluita.

[1] Pekkonen, E. (2020). Syväaivostimulaatio essentiaalisen vapinan ja dystonian hoidossa. Hermolla 3/2020.