Käyttäjien osaaminen on keskeinen osa terveysteknologian turvallisuutta

Käyttäjien osaaminen on keskeinen osa terveysteknologian turvallisuutta

Uutiset

Terveysteknologia hoitotyössä ja kuntoutuksessa -hankkeen verkkokoulutukset jatkuivat 15.4. Huhtikuun teemana oli terveysteknologian koulutus ja sen merkitys työ- ja potilasturvallisuudelle.

Tilaisuuden alussa kuultiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon videotervehdys.

‒ Terveysteknologiaa hyödynnetään laajasti terveydenhuollossa. Teknologia kehittyy nopeasti, ja aihe on mitä innostavin. Terveysteknologia on yhä isompi osa jokaisen sote-työntekijän jokapäiväistä työtä. Tällöin myös koulutus teknologian käyttöön korostuu, Saarikko totesi.

Saarikko muistutti teknologiasta olevan eniten hyötyä silloin, kun sen hyödyt on tunnistettu ja teknologia on omaksuttu osaksi arkea.

‒ Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta vaaditaan osaavaa opastusta ja motivointia, jotta teknologian tuomat hyödyt tulevat esiin parhaalla mahdollisella tavalla potilaiden tai asiakkaiden elämässä, Saarikko totesi.

Mikä takaa terveysteknologian turvallisuuden?

Pitkään terveysteknologia-alalla työskennellyt Tom Ståhlberg keskittyi puheenvuorossaan terveysteknologian turvallisen käytön edellytyksiin. Turvallisuuden kivijalka ovat lait ja asetukset. Esimerkiksi meneillään oleva terveysteknologian sääntelyuudistus vahvistaa osaltaan potilasturvallisuutta. Lakien ja asetusten asettamien vaatimusten toteutumisen lisäksi keskeistä on myös laitteita käyttävien ihmisten osaaminen.

‒ Terveysteknologia on välttämätön renki, muttei sovi isännän rooliin. Laitteiden turvallinen käyttö vaatii käyttäjiltä osaamista. Lisäksi on hyvä muistaa, että terveysteknologia on aina osa suurempaa hoitokokonaisuutta, jossa tulisi asettaa potilas etusijalle, Ståhberg sanoi.

Hoidon vaikuttavuuden seurantaan tarvitaan erikoisosaamista

Neuromodulaatiohoitaja Tiina-Mari Ikäheimo KYSin Neurokeskuksesta jakoi tilaisuudessa tietoa neuromodulaatiohoitajan työstä ja osaamisen kehittämisestä.

Neuromodulaatiohoidoilla voidaan hoitaa muun muassa kroonista kipua, liikehäiriösairauksia ja epilepsiaa. Hoidot eivät paranna sairauksia, mutta ne kohentavat potilaiden elämänlaatua. Neuromodulaatiohoidoissa potilaan kehoon implantoidaan neuromodulaatiolaitteisto, joka tuottaa terapeuttista sähkövirtaa.

‒ Hoitojen yleistymisen myötä sairaanhoitajien erikoisosaamista tarvitaan, jotta hoitojen vaikuttavuutta voidaan seurata ja potilaan elämänlaatua kohentaa, Ikäheimo kertoi.

Ikäheimon mukaan osaaminen karttuu työtä tekemällä. Myös koulutus, osaamisen jakaminen ja esimerkiksi kollegoilta saatu tuki ovat erittäin tärkeitä osaamisen päivittämisessä.

Uudenlainen haavanhoitokoulutus nopeuttaa haavojen paranemista ja säästää hoitajien työaikaa

OneMedin toimitusjohtaja Markus Henriksson kertoi puheenvuorossaan koulutusinnovaatiosta, jonka avulla kroonisten haavojen paranemista voidaan nopeuttaa ja haavanhoidon kustannuksia pienentää.

‒ Tämän niin sanotun vaikuttavuusperusteisen haavanhoitokoulutuksen on Suomessa käynyt lähes tuhat hoitajaa. Koulutusmallin avulla haavojen paranemisaika lyhenee jopa 10 kuukaudesta 10 viikkoon. Samalla säästyy hoitajien työaikaa, Henriksson kertoi.

Koulutuksessa käytetään lääkinnälliseksi laitteeksi luokiteltua sovellusta. Tekoälyä hyödyntävällä sovelluksella voidaan haavoista otettujen kuvien perusteella arvioida, onko haava tulehtunut. Samaan applikaatioon luodaan haavakohtainen hoitosuunnitelma.

Tietoisuuden lisääminen eri hoitomuodoista helpottaa yksilöllisesti parhaan hoitomuodon löytämisessä

Medtronicin Sr Business Manager, Diabetes Nordic, Karita Björnströmin puheenvuorossa kuultiin digitaalisista ratkaisuista osana diabeteksen hoitoa ja koulutusta. Diabeteksen hoidossa selkeä trendi on verensokerin jatkuva seuranta. Kysyntää onkin esimerkiksi diabeteksen pumppuhoitoa käsittelevälle tiedolle.

‒ Terveysteknologia kehittyy yhä nopeammin. Tämän myötä myös osaamisen tarve kasvaa. Näen, että tietoisuuden lisääminen uusista hoitomuodoista ja ratkaisuista edesauttaa yksilöllisesti parhaimman hoitomuodon löytämistä potilaille, Bjornström sanoi.

Hän näkeekin terveysteknologiayritysten terapia-aluekohtaisen yleiskoulutuksen tarjoamisen tärkeänä varsinaisen laitekoulutuksen ohella.

‒ Erityisesti pandemian aikana on huomattu, että virtuaaliset tilaisuudet ja on-demand-koulutukset mahdollistavat koulutukseen käytettävän ajan optimoinnin, Björnström lisäsi.

Testbed-toiminnassa uutta teknologiaa kokeillaan testiympäristössä

SAMKin tekoälytutkimusryhmän vetäjä, sairaalafyysikko Anu Holm Satasairaalasta tarjosi tilaisuudessa tietoa Testbed-toiminnasta.

‒ Testbed-toiminnassa uutta teknologiaa, kuten tekoälyä ja robotiikkaa, kokeillaan turvallisesti testiympäristössä ennen kuin niitä viedään eteenpäin. Samalla osallistujat oppivat uusien ratkaisujen kautta, Holm kertoi.

Testbed-palveluun voi kuulua esimerkiksi ideointia, kehitystä ja testausta sekä tutkimusta. Testausta voidaan tehdä esimerkiksi laboratorioissa, sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä tai erilaisissa simulaatioympäristöissä.

‒ Toiminnan etuja on muun muassa ammattilaisten osaamisen kehittyminen ja opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia tarjoava työelämäyhteistyö. Lisäksi voidaan luoda työkaluja terveydenhuollon hoidon vaikuttavuuden, kuormituksen ja palvelupolkujen arviointiin, Holm tiivisti.

Terveysteknologia hoitotyössä ja kuntoutuksessa -hankkeen seuraava seminaari järjestetään 20.5. Tuolloin pohditaan, kuinka johtajuus ja työ muuttuvat terveysteknologian myötä. Ilmoittautuminen on auki täällä.