Huipputeknologian ja digitalisaation ratkaisuilla on suuri potentiaali auttaa suomalaista terveydenhuoltoa. Kuinka innovaatiot saataisiin nykyistä paremmin käyttöön? Tähän syvennyttiin 22.4. järjestetyssä Miksi huipputeknologian ja digitalisaation innovaatioita pitää saada käyttöön ja miten se tehdään? -webinaarissa.

Tilaisuuden ensimmäisessä puheenvuorossa ESiOR Oy:n toimitusjohtaja, terveystaloustieteilijä Erkki Soini puhui digitaalisista hoitopoluista ja niiden kustannusvaikuttavuudesta.

‒ Digitaaliset hoitopolut vapauttavat terveydenhuollon kapasiteettia esimerkiksi hoitopuheluista. Järkevinä investointeine ne tuottavat lisäarvoa Suomelle ja lisäävät kansainvälistä kilpailukykyä, Soini totesi.

Soini kertasi esityksessään myös sitä, mitä vaikuttavuudella ja kustannusvaikuttavuudella tarkoitetaan. Hän esitteli näkemyksiä siitä, kuinka vaikuttavuustieto voisi tukea esimerkiksi hankinta-ammattilaisia päätöksenteossa. Vaikuttavuuden arvioinnin keinot ovat jo olemassa, ja niiden hyödyntäminen hankintapäätöksissä on yksi keino edesauttaa huipputeknologian saamista käyttöön.

Apuvälineiden käyttäjiä tulisi kuulla hankintoja tehtäessä

VEERA-hankkeen projektipäällikkö Anni Täckman puhui tilaisuudessa terveysteknologian heavy userin näkökulmasta. 22 vuotta sitten selkäydinvammautunut Täckman on käyttänyt vuosien aikana valtavasti erilaisia terveysteknologiaratkaisuja.

‒ Tällä hetkellä minulla on jatkuvassa käytössä 14 apuvälinettä, joita ilman en tulisi arjessa toimeen. Näihin eivät edes lukeudu harrastusvälineet, Täckman kertoi.

Täckmanin mukaan monet erilaisia apuvälineitä arjessaan tarvitsevat henkilöt ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia uusia innovaatioilla maailmalla on. Hänen kokemuksensa mukaan innovaatioiden saaminen käyttöön on kuitenkin Suomessa usein haastavaa. Omaan tarpeeseen parhaiten soveltuvien välineiden saaminen käyttöön olisi kuitenkin erittäin tärkeää.

‒ Kun apuväline on käyttäjälleen juuri sopiva, se muuttuu tavallaan näkymättömäksi, eli sen käyttöä ei juuri huomaakaan, Täckman kuvaili.

Teknisten ominaisuuksien lisäksi myös apuvälineiden ulkonäkö voi olla käyttäjille hyvin merkittävä asia. Täckman vertasikin puheenvuorossaan pyörätuoliaan kenkiin: on positiivinen asia, jos esimerkiksi pyörätuolin heijastimet saa itse pois ja värin voi valita itse. Apuvälineiden käyttäjiä tulisi tulevaisuudessa kuulla entistä enemmän esimerkiksi hankintapäätöksiä tehtäessä.

Tietoaltaassa ydinasia on tarvittavan tiedon saatavuus oikeaan aikaan

Tietoarkkitehti Emil Ackerman Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoi tilaisuudessa tietoaltaan ja analytiikan roolista päivittäisjohtamisen tukena.

‒ Tiedolla johtamisen pitäisi olla läpi organisaation eri roolien yhtä helppoa kuin navigaattorin avulla Taysiin navigoiminen, Ackerman kuvasi tiedolla johtamisen ideaalitilannetta.

Taysissa ollaan parhaillaan rakentamassa tietoallasta.

‒ Tietoaltaassa ydinjuttu on se, että käyttäjät eri rooleissa saavat kaiken tarvitsemansa tiedon päätöksenteon tueksi oikeaan aikaan, Ackerman mainitsi.

Tulevaisuudessa tietoallasta ja analytiikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi päivystyksen potilasvirtojen ja resurssitarpeen ennustamisessa. Esimerkiksi Googlen epidemiatietoja tai muita ulkoisia tietolähteitä voisi hyödyntää päivystykseen saapuvan potilasmäärän ennakoinnissa.

Potilasmonitorointi paljastaa piiloon jäävää tietoa potilaan voinnista

Tutkija, Lead Program Integrator Kristina Leppälä GE Healthcarelta nosti tilaisuudessa esiin hyötyjä, joita voitaisiin saada monitoroimalla vuodeosastopotilaita nykyistä enemmän.

‒ Tulevaisuudessa jokaisen vuodeosastopotilaan tilaa voitaisiin monitoroida tehokkaammin. Monitoroinnilla saataisiin potilaiden tilasta tärkeää tietoa, joka tällä hetkellä voi jäädä piiloon, Leppälä mainitsi.

Esimerkkinä piiloon jäävästä tiedosta Leppälä mainitsi niin sanotut hiljaiset infarktit, jotka ovat sydäninfarkteja, jotka eivät välttämättä aiheuta oireita, mutta joiden seuraukset voivat silti olla vakavia.

‒ Monitorointi voisi olla yksi keino päästä käsiksi tietoon esimerkiksi näistä infarkteista ja entisestään parantaa potilasturvallisuutta, Leppälä sanoi.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä.

Health Capital Helsingin, Helsinki Business Hubin ja Sailabin yhteistyössä järjestämän seminaarisarjan seuraava tilaisuus järjestetään 12.5. Aiheena on tuolloin Innovatiivinen yhteistyö huipputeknologian hankinnoissa. Ilmoittautua voi tapahtumasivulla.