Vastuullisuuspuhe on vahvistunut vauhdilla varsinkin nyt korona-aikana. Vastuullisuudesta on tullut valtavirtaa yritysten mainos- ja markkinointipuheessa, vaikka usein se on vielä kaukana varsinaisista vastuullisuusteoista. On kuitenkin nähtävissä, että yritykset ovat lisänneet sitoutumistaan yritysvastuuseen (CSR).

Vastuullisuus on tänä päivänä myös sijoittajien intresseissä. Sijoituspäätöksiä tehdessään investorit arvioivat, miten yritykset ovat sisällyttäneet vastuullisuuden strategiaansa ja liiketoimintaansa, ja mitkä ovat toimenpiteet ympäristö- ja sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyvissä asioissa (ESG). Yrityksillä, jotka ottavat ESG-asioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioon, on matalampi riskiprofiili sekä asiakkaiden että sijoittajien näkökulmasta.

Ja ennen kaikkea kuluttajat vaativat entistä äänekkäämmin vastuullisuustekoja yrityksiltä. Vaatimuksiin ovat yhtyneet sekä B-to-B-asiakkaat ja hankinnoista vastaavat tahot että sääntelyviranomaiset ja koko yhteiskunta.

Terveysteknologia-alalla potilasturvallisuuden, hygienian ja toimintavarmuuden varmistaminen ovat ykkösasioita. Yhtä tärkeää on samalla varmistaa, että hankittavat tuotteet on valmistettu sosiaalisesti vastuullisissa ja ympäristön kannalta kestävissä olosuhteissa.

Riskimaan tunnistaa jo kaukaa

Terveysteknologiatuotteiden valmistukseen, maahantuontiin tai maastavientiin liittyy välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kun yrityksen toiminta-alueena on kehittyvät markkinat, siihen liittyy aina vastuullisuusriskejä.

Erilaisia riskimaalistauksia ja -luokituksia on useita. Esimerkiksi Maailmanpankin hallinnon toimivuutta mittaavaa indeksiä (Worldwide Governance Indicators WGI) käytetään usein riskimaiden tunnistamisessa. Se mittaa demokratian toteutumista, poliittista vakautta, hallinnon tehokkuutta, sääntely-ympäristön toimivuutta ja korruption hallintaa. Sen vahvuus on kattavuus. Mukana on 200 maata ja aluetta, ja dataa on kerätty vuodesta 1996 lähtien.

Maailmanpankki on perustanut myös uuden tietokannan, joka perustuu ESG-indikaattoreihin (Sovereign ESG data). Ympäristövastuullisuuden mittareita ovat muun muassa päästöjen ja saasteiden määrä, luonnonvarojen hallinta, energiaturvallisuus, ympäristöriskien hallinta ja ruokaturvallisuus. Sosiaalisessa vastuussa tarkastellaan osaamista ja työllisyyttä, väestötekijöitä, köyhyyttä, terveystekijöitä ja peruspalvelujen saavutettavuutta. Hallintotapa-indikaattorit liittyvät ihmisoikeuksien toteutumiseen, hallinnon tehokkuuteen, sääntely- ja liiketoimintaympäristön vakauteen, tasa-arvoon ja innovaatiotoimintaan.

Aasian markkinoilla toimiville yrityksille Hinrich-säätiön vastuullisen kaupan indeksi (Hinrich Foundation Sustainable Trade Index STI) on käyttökelpoinen. Siinä vastuullisuutta tarkastellaan kattavasti sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmista. Mukana on 19 Aasian maata ja verrokkina Yhdysvallat.

Tapaus Myanmar

Myanmar on viimeisin esimerkki siitä, kun vastuullisuusriskit toteutuvat. Armeija kaappasi vallan tammikuun lopussa vain viisi vuotta sen jälkeen, kun maahan nimitettiin ensimmäinen siviilihallitus yli 50 vuoden sotilasjuntan jälkeen.

Vierailin Myanmarissa viimeksi keväällä 2019. Maa oli silloin ja on edelleen yksi maailman köyhimpiä, mutta ihmisten mielissä kyti toivo paremmasta. Maassa oli tehty useita talousuudistuksia, joiden tavoitteena oli houkutella ulkomaisia sijoituksia ja integroitua maailmantalouteen. Vierailin muutamalla vaatetehtaalla, jotka toimivat sopimusvalmistajina muun muassa eurooppalaisille vaatebrändeille. Yritysten viesti oli selvä: ”Tulkaa ja sijoittakaa tänne”.

Maahan saatiinkin houkuteltua erityisesti vaateteollisuutta, mutta myös lääketeollisuus on maan tärkeimpiä teollisuudenaloja. Myanmarin lääke- ja lääkintälaiteteollisuuden liitto perustettiin vuonna 2018.

Hinrich-säätiön vastuullisen kaupan indeksissä Myanmar on hännänhuippuna. Se on poliittisesti yksi epävakaimmista Aasian maista, jossa työntekijöiden oikeudet toteutuvat huonoiten. Siellä on myös suurin ihmiskauppariski. Teknologinen infrastruktuuri ja innovaatiot ovat Aasian maista huonoimmalla tasolla. Kaupankäynnin esteet, kulut ja riskit ovat suuret, ja rahoitusala toimii heikosti. Se, missä Myanmar on alueen ykkönen, on pienet tuloerot. Ympäristöasioissa sen heikkoutena on ilman ja vesien saastuminen sekä ympäristöstandardien huono noudattaminen.

Vallankaappauksen takia maan ihmisoikeudet ja demokratia ovat vaakalaudalla, ja sillä on vääjäämättä ikäviä vaikutuksia talouteen. Esimerkiksi Thaimaa, jossa vuonna 2014 tapahtui sotilasvallankaappaus, on talousindikaattoreissa Aasian kolmanneksi huonoimmalla tasolla Laosin ja Pakistanin jälkeen.

Pysythän kuulolla. Seuraavassa jutussa käsittelen valmistusta vastuullisuuden riskimaissa.

Tanja Harjuniemi

Kirjoittaja on yrittäjä ja vapaa toimittaja, joka on kahdeksan vuoden ajan seurannut Kaakkois-Aasian taloutta, työmarkkinoita ja vastuullisuutta. Hänen kotipaikkansa on Suomi, tukikohtana Indonesia ja työmaana koko Kaakkois-Aasia. Vastuullisuus kaukomailla -vieraskynässä hän kirjoittaa erityisesti Aasiaan liittyvistä yritysvastuukysymyksistä.