Lääketieteen lisensiaatti, terveydenhuollon erikoislääkäri, vuoden terveysalan vaikuttaja 2019 Petja Orre lähestyi tilaisuudessa tiedolla johtamista käytännönläheisestä näkökulmasta. Hänen mukaansa tiedolla johtamisen ympärillä on tietty mystinen hehku, mutta tiedolla johtaminen voi olla hyvinkin yksinkertaista.

‒ Esimerkiksi Käypä Hoito -suositukset ovat hieno esimerkki tietojohtamisen saavutuksista. Hyvin käyttöön jalkautuneet suositukset parantavat hoidon laatua ja vähentävät virheitä. Suosituksiin ollaan liittämässä myös kustannusvaikuttavuusdataa, joka parantaa entisestään suositusten käytettävyyttä, Orre totesi.

Orre kuvasi tiedolla johtamista terveydenhuollossa systemaattiseksi prosessiksi, jossa luodaan ja jaetaan tietoa. Tavoitteita ovat esimerkiksi virheiden vähentäminen, kustannusvaikuttavuus, henkilöstön hyvinvointi ja potilaiden palvelukokemuksen parantaminen. Tiedolla johtaminen tuo ratkaisuja terveydenhuollon haasteisiin, jotka johtuvat esimerkiksi väestön ikääntymisestä. Tiedolla johtamisen tarpeet ovat kuitenkin erilaisia esimerkiksi perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Erikoissairaanhoidossa korostuu yksittäisen hoitomuodon tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus, sen soveltuvuus potilaalle sekä potilaan saaman terveyshyödyn määrä. Perusterveydenhuollossa tehtävien yksittäisten toimenpiteiden tehokkuus ja vaikutus on usein vaikeammin mitattavissa, ja vaikutus näkyy usein pitkällä aikavälillä.

– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välissä on Bermudan kolmio, jossa potilaat tuppaavat katoamaan. Tällöin menetetään myös heihin liittyvää tietoa, joka olisi tärkeää esimerkiksi hoidon jatkuvuuden tai potilaan kokemuksen kannalta. Tämän tiedon paremmassa hyödyntämisessä olisi paljon mahdollisuuksia, Orre kertoi.

Uusien toimintatapojen jalkautuminen käytäntöön on usein hidasta. Esimerkiksi ilmaisen ehkäisyn hyödyt tunnetaan laajasti, mutta silti sitä tarjoaa toistaiseksi vain noin 50 kuntaa Suomessa.

‒ Jo nyt olisi mahdollista hyödyntää olemassa olevaa tietoa ja tiedolla johtamista monenlaisissa tilanteissa. Esimerkiksi isoja potilasjoukkoja, kuten tietyn lääkärin potilaita tai koko kaupungin väestöä, voitaisiin lähestyä populaation terveyden johtamisen näkökulmasta. Populaatiota koskevia havaintoja voitaisiin käyttää terveysinterventioiden suunnittelussa. Olemassa olevaa vastaanotto- ja puheludataa seuraamalla voidaan taas esimerkiksi ennustaa terveydenhuoltoon saapuvien puheluiden määrää tiettyinä aikoina ja ennustaa, paljonko työntekijöitä tarvitaan vastaamaan puheluihin, Orre mainitsi.

Huipputeknologia tuo turvaa sydänlapsen vanhemmille

Äiti ja Savon Sanomien toimittaja Liisa-Ilona Tanninen kuvaili tilaisuudessa huipputeknologian merkitystä sydänlapsen arjessa. Tannisen tyttärellä, vuonna 2014 syntyneellä Helmillä huomattiin jo ennen syntymää sydämen totaaliblokki, jossa johtorata sydämen ja eteisen kammioiden välillä oli täysin poikki.

Totaaliblokin takia Helmi tarvitsee sydämentahdistinta. Nykyinen, etäluettava tahdistin on asennettu vuoden 2021 alussa. Tannisen mukaan etäluettava tahdistin tuo perheelle paljon turvaa.

– Etäluettava tahdistin tuo sydänlapsen vanhemmille turvallisuuden tunnetta. Laite tarjoaa tietoa, jota pieni lapsi ei osaisi eikä tietäisi itse voinnistaan kommunikoida, Tanninen pohti.

Etäluettava tahdistin lähettää automaattisesti dataa sairaalaan tietyin väliajoin. Mikäli vanhemmat epäilevät, että Helmin voinnissa on jotain poikkeavaa, he voivat myös itse pyytää sairaalaa tarkistamaan tahdistimen keräämän datan. Etäluettava tahdistin mahdollistaa sen, että vanhemmat saavat tahdistimen toiminnasta säännöllisesti tietoa myös kontrollikäyntien välissä.

Tannisen esityksen jälkeen Chief Sales Officer Markus Lind Buddy Healthcare Ltd Oy:stä esitteli digitaalista hoitopolkua, joka tukee muun muassa lapsipotilaita ja heidän perheitään hoidon eri vaiheissa. Lisäksi ratkaisu säästää terveydenhuollon henkilöstön aikaa esimerkiksi puhelimitse tehtävästä neuvontatyöstä.

– Potilaat ja heidän perheensä voivat tarkastella digitaalista hoitopolkua mobiilisovelluksesta. Sovelluksesta näkee hoitosuhteen alusta alkaen koko hoitoprosessin eri vaiheineen. Se auttaa perhettä esimerkiksi valmistautumaan operaatioihin. Sama järjestelmä ilmoittaa hoitohenkilökunnalle, jos potilasperhe tarvitsee lisätukea. Kun aiemmin yksittäisissä papereissa ja puheluissa siirtynyt tieto on koottu yhteen sovellukseen, viestintä perheiden ja sairaalan välillä on sujuvoitunut. Terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa säästyy potilastyytyväisyyden pysyessä oikein hyvällä tasolla, Lind kertoi.

Innovaatioiden käyttöönotto vaatii rohkeutta

Sailab ‒ MedTech Finlandin diabetesjaoston jäsen ja Mediq Suomen myyntijohtaja Hanna Pollock pohti tilaisuuden viimeisessä puheenvuorossa diabeteksen hoidossa käytettävien huipputeknologian ratkaisujen saamista käyttöön.

Digitalisaatio tarjoaa diabeteksen hoitoon ja sairauden seurantaan jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi etäseuranta mahdollistaa hyvän hoidon kaikille diabeetikoille asuinpaikasta riippumatta.

Yhtenä tärkeänä keinona innovaatioiden käyttöön saamiseksi Pollock mainitsi sen, että kilpailutuksissa huomioitaisiin hankitun terveysteknologian kokonaistaloudellisuus ja vaikuttavuus pelkän edullisen hinnan sijaan.

Keskeistä digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa on asiakkaiden rohkeus: muuten on olemassa vaara, että asioita tehdään kuten ne on aina ennenkin tehty. Lisäksi terveysteknologiayritysten on hyvä tuoda esille laajasti olemassa olevia ratkaisuja.

‒ Kaikkien digitaalisten ratkaisujen kanssa työskentelevien avainsanoman täytyisi olla think big. Ei tule tyytyä siihen, mitä on jo olemassa, Pollock tiivisti.

Sailabin, Helsinki Health Capitalin ja Helsinki Business Hubin yhteistyössä toteuttaman seminaarisarjan toinen osa järjestettiin 31.3. Sarjan seuraava tilaisuus järjestetään 22.4. – ilmoittautua voi täällä.