– Yhteistyön taustalla on pohdinta siitä, miltä terveydenhuollon tulevaisuus voisi Suomessa näyttää, jos huipputeknologian ja digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Tekemällä monialaista yhteistyötä voimme löytää konkreettisia välineitä ja keinoja terveydenhuollon muutokseen. Yhdessä voimme paremmin ratkoa esimerkiksi ratkoa ikääntyvän väestön ja hoitajapulan haastavaa yhtälöä, totesi Sailab – MedTech Finland ry:n toimitusjohtaja Laura Simik tilaisuuden alussa.

Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron piti kansanedustaja Matias Marttinen, joka on sairastanut ykköstyypin diabetesta parikymmentä vuotta. Hänen sairautensa aikana hoitotarvikkeet ovat kehittyneet valtavasti. Erityisen nopeaa kehitys on ollut viimeisen viiden vuoden aikana.

Marttinen nosti puheenvuorossaan esiin huolensa siitä, ettei kaikkialla Suomessa ole tasapuolisia mahdollisuuksia saada käyttöön edistyneimpiä hoitotarvikkeita.

– Jos useampi pitkäaikaissairas saisi käyttöönsä sellaiset hoitovälineet, joilla päästään asetettuihin hoitotavoitteisiin, näkyisi tämä ajan kanssa myös erikoissairaanhoidon tarpeen vähentymisenä. Lisäksi omahoitoa helpottavan teknologian merkitys potilaiden elämänlaadulle on tietysti valtava, Marttinen pohti.

Lisäksi Marttinen puhui datan hyödyntämisen mahdollisuuksista terveydenhuollossa. Esimerkiksi diabeteksen hoitotoimenpiteistä syntyy jatkuvasti suuria datamääriä. Marttinen näkee, että seuraava tärkeä askel esimerkiksi diabeteksen hoidossa olisi opettaa diabeetikkoja yhä enemmän hyödyntämään olemassa olevaa dataa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaaminen on erittäin tärkeää.

– Ilman sosiaali- ja terveysalan osaavaa henkilöstöä teknologiasta ei saada kaikkea hyötyä irti. On tärkeää, että ammattilaisilla on työssään hyvät mahdollisuudet perehtyä tarkasti erilaisiin ratkaisuihin, Marttinen mainitsi.

Henkilöstön osaamisen merkityksen nosti omassa puheenvuorossaan esiin myös Docrates Syöpäsairaalaan toimitusjohtaja Ilpo Tolonen. Hän kertoi erilaisten tekoälyratkaisujen voivan säästää lääkäreiden aikaa esimerkiksi tunnistettaessa kuvista alueita, joihin sädehoito tulisi kohdistaa.

– Tekoäly on erittäin hyvä renki, joka säästää aikaa ja välttää virheitä, mutta jonka perään täytyy kuitenkin katsoa. Potilaiden hoidosta ovat vastuussa ammattilaiset, joiden osaamisesta tulee jatkuvasti huolehtia, Tolonen totesi.

Tolonen mainitsi huipputeknologialla olevan yhä suurempi rooli syövän diagnoosivaiheessa. Syövän tyypin ja leviämisen tarkka ymmärtäminen vaikuttaa hoitostrategioiden valintaan. Mahdollisimman tehokas diagnoosivaihe johtaa parempiin hoitotuloksiin.

Tekoäly tekee tuhottoman vaikeasta mahdollista

Myös Siemens Healthineersin Country Lead, Platform & AI Solution Nuutti Matintupa kertoi tilaisuudessa tekoälyn tarjoamista ratkaisuista.

– Tekoälyn ongelma ei useinkaan ole toimivan algoritmin luominen. Haaste on se, kuinka yksittäiset koneopetetut algoritmit saadaan paketoitua tuotteiksi, jotka todella parantavat terveydenhuollon toimintaa, Matintupa pohti.

– Näenkin, että tekoälyn ja automaation hyöty terveydenhuollolle ei perustu yksittäisiin sovelluksiin, vaan kykyyn testata ja hyödyntää eri sovelluksia ketterästi sekä muokata terveydenhuollon prosesseja tarpeen mukaan, Matintupa jatkoi.

Tällä Matintupa tarkoittaa sitä, että terveydenhuollon käyttöön tulisi kehittää tekoälyratkaisuja, jotka integroituvat osaksi olemassa olevaa työvirtaa. Esimerkiksi kliinikoiden on sitä helpompaa ottaa käyttöön tekoälyratkaisuja, mitä vähemmän heillä menee aikaa uusien järjestelmien käytön opettelemiseen.

– Koneoppiminen ja tekoäly auttavat tekemään terveydenhuollossa asioita, jotka olivat ennen mahdottomia tai ainakin tuhottoman vaikeita. Lisäksi tekoälyä hyödyntämällä olisi mahdollista säästää rahaa, Matintupa tiivisti.

Tietoaltaasta apua hoidon kehittämiseen

Tilaisuuden viimeisessä puheenvuorossa hyvinvointianalyytikko Minna-Maarit Ampio Satasairaalasta jakoi käytännön kokemuksia tietoaltaan hyödyntämisestä. Muiden puhujien tapaan hänenkin esityksessään nousivat esiin lukuisat mahdollisuudet, joissa jo olemassa olevaa dataa voitaisiin terveydenhuollossa hyödyntää.

– Potilastietojen hyödyntäminen edistää muun muassa sairauksien hoidon kehittämistä, terveyspalvelujen järjestämistä ja annetun hoidon laadun seuraamisen mahdollisuuksia, Ampio mainitsi.

Ampio jakoi esityksessään käytännön esimerkkejä tietoaltaan hyödyntämisestä. Esimerkiksi toimenpiteessä käyneitä kaulavaltimoahtaumapotilaita on seurattu toimenpiteen jälkeen tietoaltaasta poimitun datan avulla. Dataa hyödyntämällä on voitu arvioida potilaiden saaman hoidon vaikuttavuutta ja laatua.

Haasteena datan hyödyntämisessä on esimerkiksi se, että tieto on usein hajallaan erilaisissa järjestelmissä.

– Näen kuitenkin tietoaltaan hyödyntämisessä enemmän mahdollisuuksia kuin haasteita. Tietoallas mahdollistaa muun muassa potilaiden polkujen seuraamisen pidemmällä aikavälillä. Vasta tulevat vuodet näyttävät, kuinka paljon hyötyä erilaiset kokeilut kokonaisuudessaan tuottavat, Ampio summasi.

3.3. järjestetyn tilaisuuden tallenne on katsottavissa täällä.

Seminaarisarjan seuraava tilaisuus, Tiedolla johtaminen terveydenhuollossa, järjestetään 31.3.