Terveysteknologia hoitotyössä ja kuntoutuksessa -hankkeen seminaarisarja sai jatkoa 18.3. Tilaisuudessa esiteltiin terveysteknologian hyötyjä monissa eri konteksteissa ortoosimaailmasta laboratoriotyöhön ja perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.

Tilaisuuden aluksi kuultiin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen tervehdykset.

Ministeri Kiuru muistutti terveysteknologian olevan jo nyt läsnä kaikkialla terveydenhuollossa. Hän mainitsi, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitää ja kannattaa kehittää myös teknologian tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta.

– Terveysteknologia on jo nyt kiinteä osa hoitotyötä ja kuntoutusta. Ala myös kehittyy nopeasti, ja uusia ratkaisuja tulee jatkuvasti tarjolle, sanoi Kiuru.

Millariikka Rytkönen totesi terveysteknologian olevan yksi keino parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työoloja ja siten myös alan veto- ja pitovoimaa.

– Teknologialla ei voida korvata meitä ammattilaisia. Kaikki ammattilaisten työhyvinvointia ja potilaiden parasta tukevat ratkaisut ovat kuitenkin erittäin tervetulleita. Nyt jos koskaan on aika ottaa ne käyttöön, totesi Rytkönen.

Etenkin julkisen terveydenhuollon puolella voitaisiin Rytkösen mukaan tarttua entistä rohkeammin terveysteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin.

– Haastaisinkin johtajia ja hankevalmistelijoita kysymään työpaikoilla ammattilaisilta, millaista apua teknologialta työhön odotetaan. Uskon, että ratkaisuehdotuksia löytyy kentältä, Rytkönen pohti.

Teknologia tulee ottaa käyttöön asiakaslähtöisesti

Erikoistutkija, fysioterapeutti FT Heidi Anttila Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta jakoi tilaisuudessa tietoa siitä, miten teknologialla voidaan tukea ikäihmisten kotona asumista. Puheenvuorossa korostui erityisesti asiakaslähtöisyyden merkitys.

– Kolme merkityksellisintä tekijää teknologian käytön hyötyjen saavuttamiseksi ovat asiakaskeskeisyyden vahvistaminen, osaamisen tukeminen ja ohjaus sekä toimintatapojen muutos työympäristöissä. Lähtökohdan tulee olla asiakkaan tarve ja toimintakyky, ei teknologia itsessään, Anttila sanoi.

Anttila jakoi tietoa myös KATI-ohjelmasta.

– Ohjelma edistää teknologian hyödyntämistä kotihoidossa. Ohjelmassa alueet ottavat käyttöön teknologioita yhteiskehittämällä hyödyntämällä KATI-toimintamallia, Anttila kertoi.

Robotiikka on tulossa osaksi ortoosimaailmaa

Jalkaterapeutti ja ortoosiratkaisujen asiantuntija Ville Nivala Respecta Oy:stä jakoi puheenvuorossaan tietoa siitä, kuinka nykyaikaisilla ortooseilla voidaan entistä paremmin tukea ihmisten toimintakykyä.

– Robotiikka ja älyteknologia tuovat mielenkiintoisia mahdollisuuksia ortoosien kehittämiseen. Proteesien kohdalla niitä hyödynnetään jo nyt enemmän, Nivala kertoi.

Puheenvuorossa merkittävä rooli oli käytännönläheisillä videoilla, jotka havainnollistivat muutoksia erilaisia ortooseja käyttävien ihmisten liikkumisessa.

‒ Nykyään ortooseissa voidaan käyttää niin sanottua sähköstimulaatiota. Sen avulla ortoosi lukee esimerkiksi jalan liikkeitä, mikä voi mahdollistaa esimerkiksi kyynärsauvoista luopumisen kävellessä, Nivala mainitsi.

Terveysteknologia auttaa piilevien terveysongelmien havaitsemisessa

Tuotepäällikkö Piia Reijonen Steripolar Oy:stä kertoi tilaisuudessa siitä, kuinka terveysteknologialla voidaan helpottaa piilevien terveysongelmien havaitsemista perusterveydenhuollossa.

– Terveysteknologiaa hyödyntämällä voidaan havaita ja seurata piileviä terveysongelmia perusterveydenhuollossa jo ennen kuin niistä on potilaalle merkittävää haittaa. Tällöin hoito ja ohjaus voidaan aloittaa varhaisemmassa vaiheessa. Se ehkäisee terveysongelman pahenemisesta johtuvaa elämänlaadun heikkenemistä ja lisääntynyttä hoidontarvetta, Reijonen kertoi.

Case-esimerkkinä Reijonen esitteli alaraajan tukkivan valtimotaudin diagnosointia. Kyseessä on melko yleinen, mutta alidiagnosoitu terveysongelma, jonka hoitoa ei usein aloiteta riittävän ajoissa. Suorittamalla automatisoidun, vain muutaman minuutin kestävän ABI+TBI-mittauksen riskiryhmiin kuuluville ihmisille voitaisiin säästyä pidemmälle edenneen taudin aiheuttamilta oireilta ja suuremmalta hoidontarpeelta. Riskiryhmien seulonnan hyödyt olisivat Reijosen mukaan merkittäviä.

Laboratorioympäristössä terveysteknologia on läsnä kaikkialla

Tehyn 2. varapuheenjohtaja, osastonhoitaja (VSSHP) Pipsa Allénin puheenvuoro tutustutti kuulijat terveysteknologian merkitykseen laboratorioympäristössä. Allénin mukaan laboratoriossa käytettävä teknologia on hänen uransa aikana kehittynyt merkittävästi. Terveysteknologia on läsnä jokaisessa työpäivässä.

‒ Terveysteknologia on tuonut mukanaan esimerkiksi näytteen laadun toteamiseen ratkaisuja, jotka helpottavat analyysityötä. Teknologian kehittyessä määrityksiä pystytään tekemään yhä pienemmistä näytevolyymeista. On tärkeää huomata, että myös pienemmissä näytevolyymeissa näytteen laadulla on merkittävä vaikutus tulokseen, Allén mainitsi.

Terveysteknologia on Allénin mukaan mahdollistanut suurien näytemäärien ja laajojen analyysitietojen käsittelyn nopeasti esimerkiksi tautilogiikoita hyödyntämällä.

‒ Edellytyksenä ovat toimivat potilastietojärjestelmät ja sähköinen sanomaliikenne. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että tietojen syöttö tapahtuu hoitavan yksikön tekemänä ja siirtyy sähköisesti tilaajalta laboratorioon. Samoin vastaukset lähtevät joko suoraan tai lausunnon kautta sähköisesti potilasjärjestelmiin, Allén sanoi.

Tulevaisuudelta Allén odottaa genomitiedon laajempaa hyödyntämistä ja erilaisten digitaalisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Osaava ensihoidon henkilöstö omaksuu terveysteknologian käytön nopeasti

Tilaisuuden viimeisessä puheenvuorossa syvennyttiin terveysteknologian merkitykseen ensihoidossa ensihoidon lehtori, MSc Jukka Kettusen johdolla. Hän jaotteli puheenvuorossaan ensihoitajan työssä käytettävää teknologiaa muun muassa potilaiden tarvitseman hoidon kiireellisyyden mukaan.

Esimerkiksi kriittisessä tilassa olevia potilaita hoidettaessa tarvitaan hyvin erilaista teknologiaa kuin hoidettaessa kiireettömiä potilaita heidän kotonaan. Kiireettömien, kotona hoidettavien potilaiden luona käy usein yhden ensihoitajan yksikkö. Käyntien tavoitteena on vähentää päivystyksen painetta, sillä vaikka käynti olisi seurausta hätänumeroon soittamisesta, vaiva ei kuitenkaan aina ole päivystysluonteista palvelua tarvitseva. Paikalle menevä ensihoitaja osaa kuitenkin arvioida hyvin hoidontarpeen kiireellisyyden. Tarvittaessa teknologian avulla saadaan myös yhteys vaikkapa lääkäriin.

– Yleisesti ottaen ensihoidosta voisi sanoa sen, että Suomessa on kansainvälisestikin arvostettu ensihoitojärjestelmä. Osaava ja hyvin koulutettu henkilöstö omaksuu myös uuden terveysteknologian käytön nopeasti, Kettunen sanoi.

Tulevaisuudessa Kettunen odottaa näkevänsä esimerkiksi liikkuvan CT-laitteen.

‒ Ensihoidossa on jo nyt valmiudet tehdä aivoinfarktin liotushoitoa, mutta hoitopäätöstä ei voida tehdä ennen CT-kuvausta. Uskon kuitenkin, että 5‒10 vuoden sisällä tullaan näkemään Suomessakin liikuteltavia CT-laitteita. Aihetta tutkitaan tällä hetkellä paljon, Kettunen kertoi.