Terveysteknologia hoitotyössä ja kuntoutuksessa -hankkeen toinen verkkoseminaari järjestettiin 18.2. Torstain seminaarissa esiteltiin näkökulmia siihen, miten hoito- ja palvelupolkuja rakennetaan terveysteknologian ja digitalisaation avulla. Tilaisuudessa kuultiin, kuinka tekoäly ja kuntoutusrobotti helpottavat sekä potilaiden että ammattilaisten arkea. Lisäksi esiteltiin nivelreuma-, dialyysi- ja parkinsonpotilaiden elämää helpottavia ratkaisuja.

Tekoälyn hyödyntäminen vapauttaa hoitajien aikaa puhelintyöstä

Tilaisuuden ensimmäiset puhujat olivat Klinik Healthcare Solutionsin toimitusjohtaja Petteri Hirvonen ja asiakkuusjohtaja Seidi Erätuli. He keskittyivät puheenvuorossaan erityisesti hoitopolun alun merkitykseen.

‒ Hoitopolkujen ensivaiheissa tehtävät päätökset ovat avain koko terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuteen. Me tahdomme ratkoa haasteita, joita liittyy digitaalisten kanavien paljouteen ja ihmisten vaikeuksiin käyttää niitä. On tärkeää miettiä, kuinka digitalisaatiolla voitaisiin helpottaa yhteyden saamista terveydenhuoltoon, Hirvonen kertoi.

Perinteinen perusterveydenhuollon hoitoonohjausprosessi sisältää useita perättäisiä arviointivaiheita, mikä rasittaa sekä potilaita että terveydenhuollon ammattilaisia. Tie siihen pisteeseen, jossa apua tarvitseva potilas saa tiedon tarvittavista hoitotoimenpiteistä, on monesti turhan mutkikas.

‒ Tekoälyä hyödyntämällä hoitajien työaikaa voidaan vapauttaa puhelintyöstä hoitotyöhön, Erätuli kertoi.

Klinik Healthcare Solutionsin tarjoama ratkaisu hyödyntää tekoälyä hoidontarpeen arvioinnissa. Digitaalinen asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmä pystyy tunnistamaan potilaan vaivan, arvioimaan hoidon kiireellisyyden ja ohjaamaan asioinnin oikeaan terveydenhuollon hoitoyksikköön.

Verkkotyökalua on hyödynnetty muun muassa Vantaalla, missä yhteistyö alkoi tavoitteesta vähentää terveydenhuollon ammattilaisten tekemää, rasittavaksi koettua puhelintyötä. Lisäksi vantaalaisille tahdottiin tarjota uusi kanava yhteyden ottamiseksi terveydenhuoltoon.

‒ Vantaalaiset ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä, ja verkkotyökalua käytetään kaikissa ikäryhmissä. Puhelinruuhkat terveydenhuollossa ovat merkittävästi helpottuneet, Erätuli mainitsi.

Hyvin suunniteltu hoitopolku johtaa nivelreuman nopeampaan remissioon

Reumahoitaja Anu Krook Keski-Suomen Sairaala Novasta käsitteli tilaisuudessa nivelreumapotilaiden hoitopolkuja.

Krook kertoi nivelreuman hoitopolun olevan strukturoitu malli, jonka tavoitteena on sairauden remission saavuttaminen. Remissio tarkoittaa sitä, että niveltulehdus saadaan täysin sammumaan tai tautiaktiivisuus on hyvin vähäistä. Pyrkimällä nopeaan ja tehokkaaseen remissioon pystytään estämään niveltuhojen syntymistä.

‒ Tärkeä osa hoitopolun prosessia lääkehoidon lisäksi on moniammatillinen ohjauksellinen yhteistyö. Yhteisen toiminnan tavoitteena on saada potilas ymmärtämään reumasairauttaan sekä saada hänet sitoutumaan hoitoon, Krook mainitsi.

Nivelreumadiagnoosin jälkeen potilas on yhteydessä sairaalaan melko tiiviisti. Hoidon tehokkaalla aloituksella remissio saavutetaan mahdollisimman nopeasti. Potilaat myös kokevat, että heistä pidetään hyvää huolta – monelle diagnoosi on vaikeasti käsiteltävä asia, ja kaikki tuki on tervetullutta.

‒ Hoitopolusta on paljon hyötyä arjen työssä. Siitä voi helposti tarkistaa hoitoon liittyviä asioita, kuten tietoja reumalääkkeiden tauotuksista, Krook kertoi.

Hoitopolkua voi tarkastella verkossa, ja se on vapaasti kaikkien kiinnostuneiden hyödynnettävissä.

Kuntoutusrobotti on työn kuormitusta keventävä työpari

Laitilan Terveyskodin kuntoutusjohtaja Paulina Iiskala jakoi tilaisuudessa kokemuksia kuntoutusrobottien käytöstä. Puheenvuorossaan hän oikoi robotiikan käyttöön liittyviä ennakkoluuloja.

‒ Joskus kuntoutusrobotin väitetään vievän työt. Sehän on täysin metsään mennyt ajatus. Fysioterapeutti on asiantuntija, joka käyttää robottia työparina, joka vapauttaa aikaa aivotyölle, Iiskala sanoi.

Robotisoidun terapian etuna Iiskala mainitsi muun muassa sen, että se tukee kuntoutujan edistymistä lisäämällä oman aktiivisuuden määrää. Robotiikan hyödyntäminen myös takaa kuntoutuksen hyvän laadun.

‒ On hyvä kysyä, olisiko kuntoutus yhtä laadukasta iltapäivällä kuin aamulla, jos se olisi täysin fysioterapeutin voimien varassa? Iiskala herätteli.

Kuntoutusrobotteja on jo nyt olemassa monenlaisia ja moneen eri tarkoitukseen. Rohkeammalla teknologian käyttöönotolla yhä useampi kuntoutuja voisi hyötyä robotiikasta.

‒ Laitteen käyttö ei kuitenkaan ole itseistarkoitus. Ensin mietitään kuntoutuksen tavoite, ja sitten tavoitetta parhaiten tukevat välineet. Suosittelen kuitenkin ottamaan robotiikkaa käyttöön ennakkoluulottomasti. Ammattilaisille ja kuntoutujille tuotetun hyödyn lisäksi robottikuntoutus on useiden tutkimusten mukaan perinteistä kuntoutusta kustannustehokkaampaa, Iiskala muistutti.

Monen dialyysipotilaan hoito voisi helpottua teknologian avulla

Home Therapy Manager Anne-Mari Markkanen Baxter Oy:stä avasi tilaisuudessa kotona tehtävän, automaattisen peritoneaalidialyysin hyötyjä potilaille, lääkäreille ja hoitajille.

Dialyysihoito aloitetaan yleensä potilaille, kun munuaisten toimintaa on jäljellä noin 10 % tai potilaalla on munuaisten vajaatoiminnan oireita. Iso osa potilaista on diabeetikkoja, sillä diabetes vaurioittaa munuaisia. Dialyysihoito korvaa munuaisten omaa toimintaa: hoidossa poistetaan verestä kuona-aineita ja vereen kertynyttä nestettä. Dialyysin tekotapoja on kaksi, joista Markkanen keskittyi yleensä kotona toteutettavaan vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysiin. Siinä vatsaonteloon asetetaan katetri, ja kuona-aineet ja ylimääräinen neste siirtyvät dialyysinesteeseen verisuonten seinämien läpi.

‒ Paljon nykyistä isompi osa dialyysipotilaista voisi toteuttaa hoitoa kotonaan tutussa ympäristössä, sairaalamatkoista säästäen. Monille sopisi automaattinen vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysi, jossa laite vaihtaa dialyysinesteen yöllä potilaan nukkuessa, Markkanen kertoi.

Automaattinen, yön aikana tapahtuva dialyysihoito on vaihtoehto myös kotona toteutettavalle, käsin tehtävälle dialyysinestepussinvaihdoille (CAPD). Potilaan nukkuessa tapahtuva dialyysinesteen vaihtaminen tuo Markkasen mukaan merkittäviä etuja potilaille, hoitajille ja lääkäreille. Dialyysinesteen vaihtava laite on pilvipalvelun välityksellä yhteydessä terveydenhuoltoon. Terveydenhuolto saa laitteen kautta automaattisesti ajantasaiset tiedot hoitotoimenpiteistä. Näin potilaan hoidon seuranta tehostuu, mutta samalla vältetään ylimääräisiä sairaalakäyntejä ja säästetään hoitajien työaikaa muuhun. Laitteen keräämän datan perusteella lääkärit voivat tarvittaessa tehdä helposti muutoksia hoitomääräyksiin.

‒ Potilaalle ratkaisu tuo varmuutta ja turvallisuuden tunnetta kotona tehtäviin hoitoihin. Lisäksi säästyy aikaa ja mahdollisesti rahaa sairaalakäyntien kustannuksista, Markkanen mainitsi.

Potilaiden hoito tehostuu hoitopolun pullonkaulat tunnistamalla

BSCI:n Pohjoismaiden myyntipäällikkö Ville Järvenpää nosti puheenvuorossaan esiin tarpeen terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen tehokkaammalle hyödyntämiselle.

‒ Usein hoitohenkilökunta tietää jo sen, millaisia haasteita tai pullonkauloja eri hoitopolkuihin liittyy, ja kuinka haasteita voitaisiin ratkoa, Järvenpää sanoi.

Järvenpää jakoi puheenvuorossaan esimerkin siitä, kuinka Tanskassa on optimoitu parkinsonpotilaiden hoitopolkua. Kaikessa toiminnassa tulisi pyrkiä siihen, että potilaat pääsisivät tarvitsemaansa hoitoon tai terapiaan. Hoitoon pääsyä hidastavat esteet täytyy tunnistaa ja purkaa.

‒ Osa parkinsonpotilaista hyötyy syväaivosimulaatiohoidosta eli DBS-hoidosta, joka vähentää ulkoisia oireita, kuten vapinaa. Tanskassa huomattiin, että DBS-hoitoon pääsyä hidasti muun muassa se, että jonot magneettikuvauksiin olivat hyvin pitkiä. Hoidon pullonkaulojen löytäminen ei välttämättä ole monimutkaista, mutta hyödyt ovat merkittäviä. Tanskassa magneettikuvausten odotusaikoja on saatu lyhennettyä kahdesta vuodesta puoleentoista kuukauteen. Potilaiden mahdollisimman nopea pääsy heidän tarvitsemaansa hoitoon on tietysti kaikkien etu, Järvenpää kertoi.

Terveysteknologia hoitotyössä ja kuntoutuksessa -hankkeen tavoitteena on edistää terveysteknologian käyttöä hoitotyössä ja kuntoutuksessa työn kuormittavuuden purkamiseksi ja innovaatioiden varmemmaksi hyödyntämiseksi. Lisäksi lisätään ymmärrystä ja tietoa ammattilaisten osaamis- ja koulutustarpeista sekä hyvistä, jo käytössä olevista terveysteknologiaratkaisuista.

Seminaarisarjan seuraava tilaisuus järjestetään 18.3. Tuolloin pohditaan, miten hoitotyö, kuntoutus ja terveysteknologia sovitetaan yhteen. Ilmoittautuminen on auki Sailabin sivuilla.