Vuoropuhelulla entistä vastuullisempiin toimintatapoihin
Millaisia vastuullisuusnäkökulmia liittyy haavanhoitotuotteisiin, ja kuinka näkökulmat voidaan huomioida entistä paremmin terveydenhuollossa ja julkisissa hankinnoissa? Kysymyksiin pureuduttiin 26.1. järjestetyssä Haavanhoitotuotteiden tilaaja‒toimittaja-vuoropuhelussa. Vuoropuhelussa keskusteltiin sekä sosiaalisen että ympäristövastuun teemoista, jotka molemmat nähdään terveysteknologiayrityksissä erittäin tärkeinä[1].
‒ Tilaaja‒toimittaja-vuoropuhelun tarkoitus on, että terveysteknologian ratkaisujen tilaajat ja toimittajat pääsevät keskustelemaan eri tuoteryhmien kannalta keskeisistä vastuullisuusnäkökulmista ja etsimään entistä vastuullisempia toimintatapoja, joista on hyötyä kaikille, totesi tilaisuuden alussa Sailab – MedTech Finlandin toimitusjohtaja Laura Simik.
Tilaisuudessa oli paikalla sekä sairaanhoitopiirien edustajia että haavanhoitotuotteita tarjoavien terveysteknologiayritysten edustajia. Tilaisuudessa todettiinkin, että vastuullisuutta on helpointa entisestään edistää tiiviissä yhteistyössä: terveysteknologiayritykset toivovat sairaanhoitopiireiltä vastuullisuusnäkökulmien huomioimista ja vastuullisuusteoista palkitsemista hankintaprosessissa, ja yritysten näkökulmia kuuntelemalla sairaanhoitopiirit uskaltavat vaatia entistä enemmän näyttöä vastuullisesta toiminnasta.
Terveysteknologian hankintojen vastuullisuuteen liittyviä erityispiirteitä ovat potilasturvallisuuden, hygienian ja toiminta- ja toimitusvarmuuden merkitys. Lisäksi eri tuoteryhmiin liittyy erilaisia vastuullisuusteemoja riippuen esimerkiksi tuotteissa ja niiden pakkauksissa käytetyistä materiaaleista ja vaikkapa valmistusmaista.
Haavanhoitotuotteita käsittelevässä tilaisuudessa keskityttiin muun muassa riskimaatuotantoon, pakkausten kierrätettävyyteen ja muovinkierrätysmerkintöihin sekä tuotekoulutuksen kytkeytymisestä vastuullisuuteen.
Myös laitekoulutus on vastuullisuusteko
Riittävä ja asiantunteva koulutus terveysteknologian ratkaisujen käyttöön edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon ammattilaisten työturvallisuutta. Lisäksi koulutuksissa voidaan käydä läpi esimerkiksi toimintatapoja, jotka vaikuttavat laitteiden ja tarvikkeiden käytöstä syntyvän jätteen määrään. Koulutustarve ei rajoitu tiettyihin terveysteknologian tuoteryhmiin. Myös haavanhoitoon keskittyvässä vuoropuhelussa terveysteknologiayritykset toivovat sairaanhoitopiireiltä koulutuksen parempaa ja yleisempää huomioimista hankintaprosesseissa. Ajatus sai kannatusta myös sairaanhoitopiirien edustajilta.
Sekä tuotteiden tilaajat että toimittajat pitävät tärkeänä, että koulutusta on helposti saatavilla myös esimerkiksi haja-asutusalueilla ja sellaisille terveydenhuollon ammattilaisille, joiden koulutukseen ei välttämättä ole kuulunut juurikaan esimerkiksi haavanhoidon teoriaopetusta. Sari Maunu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä korosti koulutuksen tärkeyttä myös perinteisten tuotteiden oikeaoppisessa käytössä ‒ uutuuksien ja uusien innovaatioiden esittelyn lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että jokapäiväisessä työssä käytettäviä haavanhoitotuotteita käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Joulukuussa 2020 julkaistuissa Terveysteknologian kaupan ehdoissa korostetaan myös laitekoulutuksen merkitystä ja sen huomioimista sopimuksissa.
Vastuullisuuteen liittyy avoimia ja vaikeitakin kysymyksiä
Vastuullisuuteen liittyy myös aiheita, joiden edistämiseksi ei toistaiseksi ole valmiita ratkaisuehdotuksia. Avoimia kysymyksiä liittyy esimerkiksi auditointien järjestämiseen.
‒ Auditointiraporttien avulla pääsemme kiinni sosiaalisen vastuun konkretiaan. Raportit antavat laaja-alaisen kuvan tuotteiden tuotanto-olosuhteista, ja raporteissa huomioidaan esimerkiksi palkanmaksuun, ylitöihin, työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen sekä työntekijöiden kohteluun liittyviä asioita, kertoi Nina Wihlman Tuomi Logistiikasta.
Auditointiraportteja ollaan sairaanhoitopiireissä kiinnostuneita hyödyntämään erityisesti niin kutsutuissa riskimaissa valmistettujen tuotteiden ja tuoteryhmien kohdalla. Yritykset toivoisivat kuitenkin selkeyttä raportointien käytännön toteuttamiseen sekä lisätietoa siitä, kuinka sairaanhoitopiireissä hyödynnetään valmiita raportteja ja kuinka auditointien toteutumista käytännössä valvottaisiin.
Myös tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyyteen liittyy avoimia kysymyksiä.
‒ Esimerkiksi meillä HUSissa tahdotaan tulevaisuudessa kierrättää muovijätettä entistä tehokkaammin. Suomessa sairaalamuovien lajittelu on kuitenkin monimutkaista, sillä muovit täytyy lajitella seitsemään eri muovityyppiin, toisin kuin kotitalousmuovien kohdalla, missä muovityypit erotellaan toisistaan jälkikäteen. Muovinkeräysmerkinnät eivät kuitenkaan ole EU-tasolla yhtenäiset. Sekajätteeseen päätyy sairaaloissa sellaista muovia, jossa ei ole suomalaisen keräysjärjestelmän kannalta tarpeellisia kierrätysmerkintöjä, kertoi Riikka Juuma HUSista.
Globaaleille markkinoille tuotteita valmistavilla yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia huomioida yksittäisten, maailman mittakaavassa pienten markkinoiden kierrätysmerkintätapoja. Tuotteiden kierrätettävyyden parantamiseen on kuitenkin motivaatiota.
Yhteistyö jatkuu eri tuoteryhmien parissa
Sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää vuoropuhelussa esiin nousseita aiheita ja toimintaehdotuksia toteuttaessaan haavanhoitotuotteisiin liittyviä kilpailutuksia. Vuonna 2021 järjestetään samankaltaiset vuoropuhelutilaisuudet myös suojauksen ja peittelyn tuotteisiin sekä avanne- ja inkontinenssituotteisiin liittyen. Tarkemmat ajankohdat ja sisällöt selviävät myöhemmin.
Tilaisuudet järjestävät yhteistyössä Sailab ja Vastuullisten sairaanhoitopiirien kehittäjäverkosto, joka toimii osana kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaista osaamiskeskusta eli KEINO-verkostoa. KEINOn toimintaa ohjaa ja rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. KEINO tukee ja auttaa julkisia hankkijoita kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämisessä.
