Sailabin ja Tehyn yhteishanke edistää terveysteknologian käyttöä hoitotyössä ja kuntoutuksessa

Uutiset

Terveysteknologia hoitotyössä ja kuntoutuksessa – mitä hyötyä työhöni? -hanke avattiin verkkoseminaarilla 21.1.

Seminaarin aloitti Ponder NOBS Oy:n toimitusjohtaja Petri Rajaniemi puheenvuorollaan, jossa hän pohti muun muassa koronapandemian vaikutuksia terveysalan ammattilaisten työympäristöön ja terveysteknologian merkitystä hoitotyötä helpottavana tekijänä.

‒ Teknologia näyttäytyy toisinaan välteltävänä mörkönä, joka pelottaa. Väitän kuitenkin, ettei tämä pidä terveysalan ammattilaisten kohdalla lainkaan paikkaansa, Rajaniemi kertoi kokemuksistaan.

Rajaniemen mukaan terveysteknologia-alan kehitystä on joskus vaikea nähdä, sillä muutokset tapahtuvat liukuen, ja niin sanottuja Heureka-hetkiä nähdään harvoin.

‒ Uusi terveys- ja hoitoteknologia syntyy työn jatkuvan parantamisen ja parempaan pyrkimisen seurauksena. Jatkuva ketju pieniä muutoksia parempaan on jo nyt tuonut valtavan määrän teknologiaa terveysalan ammattilaisten työhön, Rajaniemi mainitsee.

Rajaniemi päätti puheenvuoronsa kiittämällä terveydenhuollon ammattilaisia ja yrityksiä, jotka tarjoavat hoitajien työtä helpottavia ja potilaiden terveyttä edistäviä ratkaisuja.

‒ Terveysalan ammattilaisilla ja terveysteknologiayrityksillä on valtava vaikutus kaikkien ihmisten elämäntuntuun. Kaikilla on syytä olla näille ihmisille kiitollinen, Rajaniemi summasi.

Ammattilaisten puheenvuorot toivat esiin terveysteknologian hyötyjä sekä hoitajille että potilaille

Terveysteknologian ammattikäyttäjien näkökulmaa seminaariin toivat osastohoitaja Tarja Pöllänen HUSista ja sairaanhoitaja Tiina Tuuva EKSOTEsta.

Leikkaussaliympäristössä työskentelevä Pöllänen käsitteli puheenvuorossaan esimerkiksi leikkausrobotteja.

‒ Robotit ovat mukana jo leikkauksissa, ja niitä käytetään kaikissa sairaanhoitopiireissä. Robottien instrumentit kääntyvät hyvin, mikä helpottaa haastavien leikkausten tekemistä. Robottileikkauksista hyötyvät myös potilaat, Pöllänen kertoi.

Robottikirurgian haasteena Pöllänen näkee robottien hinnan ‒ vaikka robottileikkaukset ovat usein sekä potilaiden että ammattilaisten edun mukaisia, voi robottien hinta hidastaa niiden käyttöönottoa.

‒ Hoitajan näkökulmasta olen sitä mieltä, että potilaalle tuotettavan hyödyn pitäisi olla tärkeämpi asia kuin raha, Pöllänen mainitsi.

Vaikka erilaiset terveysteknologian ratkaisut voivat Pölläsen mukaan helpottaa hoitotyötä, riittävää laitekoulutusta on hänen mukaansa joskus vaikea saada.

‒ Tätä on ratkottu esimerkiksi niin sanotulla vastuuhoitajajärjestelmällä, jossa tietyt hoitajat ovat erityisen perehtyneitä tiettyjen laitteiden käyttöön ja osaavat auttaa muita niiden käytössä. Yhteistyötä laitetoimittajien kanssa voisi tehdä enemmänkin, hän totesi.

Sailab – MedTech Finland ry:n joulukuussa 2020 julkaistut Terveysteknologian kaupan ehdot korostavat laitekoulutuksen merkitystä terveysteknologian hankinnassa – myös terveysteknologiayritykset tahtovat varmistaa, että laitteiden käyttöön tarjotaan riittävää koulutusta.

Tiina Tuuva kertoi puheenvuorossaan kokemuksia etähoivapalvelun käytöstä.

‒ Meillä EKSOTEn alueella etäyhteydet toimivat kotihoidon tukipalveluna. Etäyhteydet tukevat kotihoitoa koko sairaanhoitopiirissä. Etäyhteyksin hoidetaan esimerkiksi lääkkeenottoa, verensokerin mittauksia ja muita yksinkertaisia toimenpiteitä, Tuuva kertoi.

Tuuva käsitteli kotihoidon etäkäyntejä sekä hoitajien että potilaiden näkökulmasta. Hoitohenkilöstölle etäkäynnit mahdollistavat useampien asiakkaiden tapaamisen, kun työaikaa ei kulu matkustamiseen. Etäkäyntejä voivat myös tehdä hoitajat, joille matkustaminen olisi syystä tai toisesta vaikeaa tai mahdotonta.

Asiakkaat kokevat Tuuvan mukaan etähoivan henkilökohtaiseksi, vaikka ennakkoluuloja saattaakin olla. Hänen mukaansa potilaan kohtaaminen etäyhteyksien kautta on tietyllä tapaa jopa fyysisiä tapaamisia helpompaa, sillä etäyhteydessä ollessaan hoitaja ei voi tehdä muuta kuin kuunnella tai olla läsnä, eikä huomio voi kiinnittyä käytännön tekoihin kohtaamisen sijaan.

‒ Asiakkaat ovat joskus vastahakoisia omaksumaan etäyhteyksien käytön. Käytänkin termiä asiakkaiden kesyttäminen: pääsääntöisesti ratkaisu todetaan kokeilun kautta mieluisaksi ja käytännölliseksi, Tuuva kertoi.

Molempien osapuolten etu on etähoivan aikataulullinen joustavuus: usein puhelun siirtäminen käy fyysistä käyntiä helpommin, jos puhelu sattuukin samaan hetkeen kuin esimerkiksi asiakkaan luona käyvä kahvittelija.

Kuntoutujan puheenvuorossa toivottiin rohkeampaa terveysteknologian hyödyntämistä

Kuntoutujan näkökulman terveysteknologian hyödyntämisestä toi seminaariin Panu Laturi. Satunnaisesta väkivallanteosta yli vuoden toipunut Laturi toivoi puheenvuorossaan, että terveysteknologian ratkaisuja käytettäisiin kuntoutuksessa entistä enemmän ja että erilaisia vaihtoehtoja kokeiltaisiin rohkeammin. Entistä paremmin tulisi myös ottaa huomioon kuntoutujien yksilölliset tarpeet.

‒ Mikä on tapa, jolla ihmiset pääsevät testaamaan erilaisia kuntoutukseen käytettäviä ratkaisuja, jotta niistä löytyisi itselle ja omiin tarpeisiin sopivin? Tätä tulisi enemmän miettiä terveydenhuollossa, Laturi pohti.

Koulutussarja jatkuu helmikuussa

Verkkoseminaarin päätössanat lausui hankejohtaja Jaana Laitinen-Pesola, joka kertasi hankkeen tavoitteita.

‒ Näiden tilaisuuksien tavoite on, että terveysteknologiaa käytettäisiin yhä enemmän hoitotyön kuormittavuuden keventämiseen, ja että tieto erilaisista potilaita ja ammattilaisia auttavista innovaatioista leviäisi tehokkaammin ja ne saataisiin aktiivisempaan käyttöön, Laitinen-Pesola tiivisti.

Koulutussarjan seuraava osa järjestetään 18.2.2021. Tuolloin pohditaan terveysteknologian roolia hoito- ja palvelupolkujen rakentamisessa. Lisätietoa koulutuksesta tapahtumasivulla.