Tulehduksellisista suolistosairauksista puhutaan uutena kansansairautena. Ne ovat yleistyneet Suomessa viime vuosikymmeninä, mutta niiden syytä ei vieläkään tunneta. IBD ja muut suolistosairaudet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Suvannon mukaan tietoisuus sairauksista paranee kuitenkin jatkuvasti, ja oikea diagnoosi saadaan usein nopeammin kuin ennen.

‒ Tulehduksellisia suolistosairauksia diagnosoidaan joka vuosi noin 2000. Yleinen tietoisuus sairauksista on viime aikoina lisääntynyt, ja tutkimuksiin hakeudutaan aiempaa nopeammin. Myös lääkärit osaavat ohjata potilaita yhä osuvammin oikeisiin tutkimuksiin. Aiemmin on ollut hyvin yleistä, että tulehduksellisten suolistosairauksien oireiden syyksi on epäilty ensin esimerkiksi keliakiaa tai laktoosi-intoleranssia. Tämä on viime vuosina muuttunut, Suvanto toteaa.

Tulehduksellisiin suolistosairauksiin (IBD) kuuluvat haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti. Vaikka tietoisuus sairauksista on lisääntynyt, liittyy niihin Suvannon mukaan myös väärinymmärryksiä.

‒ Säännöllisesti tulee vastaan uskomuksia, että sairauksia voisi ehkäistä esimerkiksi tietynlaisella ruokavaliolla tai että kyse olisi jollain tavalla itse aiheutetuista sairauksista. Nykytiedon valossa sairaudet eivät kuitenkaan ole ennaltaehkäistävissä. Siksi esimerkiksi sairastuneen lapsen vanhempien on turha syyllistää itseä tai pohtia, olisiko voinut tehdä jotakin toisin, jotta lapsi ei olisi sairastunut, Suvanto mainitsee.

Terveysteknologia on läsnä koko hoitopolun ajan

‒ Vaikka sairaudet tunnistetaan nykyään entistä paremmin, saattaa etenkin Crohnin taudin diagnosointi olla haastavaa, sillä sairaus voi oireilla hyvin moninaisesti. Sekä haavaisen paksusuolentulehduksen että Crohnin taudin varmistamiseksi tehdään aina tähystystutkimus. Diagnoosi voidaan tehdä, kun suolen pinnasta otetut koepalat on tutkittu. Tähystyksiä tehdään myös sairauksien seurantavaiheessa, mutta sairauden tilasta riippuen niiden välillä voi joskus olla vuosiakin, Suvanto kertoo.

Sairauksien tilan seurantaan käytetään myös laboratoriotestejä.

‒ Kontrolliverikokeita tehdään säännöllisesti. Nykyään on yleistynyt myös kalprotektiinin mittaaminen ulosteesta, ja mittauksia voi nykyään tehdä myös kotona. Se tietysti helpottaa sairastuneen arkea, Suvanto kertoo.

Kalprotektiini on kalsiumia sitova proteiini, jonka tuotanto lisääntyy tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Sen mittaaminen antaa kuvaa tulehduksen aktiivisuudesta.

Usein sairaudet pysyvät hallinnassa lääkityksellä. Joskus sopivan lääkityksen löytyminen on kuitenkin haastavaa, ja aina sopivaa lääkettä ei välttämättä löydy. Tarvittaessa sairauksia hoidetaan leikkaushoidolla. Suolesta voidaan esimerkiksi leikata tietty osa pois, tai koko suoli voidaan joutua poistamaan. Kyseeseen voi tulla myös väliaikainen tai pysyvä avanne.

‒ Suomessa ei ole saatavilla tarkkoja lukuja siitä, kuinka suurelle osalle tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavista tehdään jossain vaiheessa avanne. Esimerkiksi Crohnin taudista tiedetään, että 25 % sairastuneista leikataan viiden vuoden kuluessa diagnoosista ja puolet kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta kaikille leikatuista ei tehdä avannetta, Suvanto kertoo.

Sairauksia tutkitaan jatkuvasti

Sekä potilaat että muun muassa tutkijat toivovat lisää tietoa sairauksien synnystä.

‒ Tavallaan sairauksien yleistymisessä voi nähdä positiivisena asiana sen, että kiinnostus sairauksien tutkimiseen kasvaa. Sekä Suomessa että maailmalla tehdään tällä hetkellä paljon tutkimusta, jossa pyritään löytämään sairauksien syitä ja sitä kautta mahdollisuuksia niiden ennaltaehkäisyyn. Sairauksien syiden ymmärtäminen voisi johtaa myös uusien hoitomuotojen kehittämiseen, Suvanto toteaa.

Hoitomuotojen kehittymisen lisäksi potilaat hyötyvät myös yleisen tietoisuuden lisääntymisestä.

‒ Tulehdukselliset suolistosairaudet eivät näy ulospäin, mutta sairastuneet voivat silti kokea itsensä hyvinkin sairaiksi. Olisi hienoa, jos esimerkiksi työelämässä kiinnitettäisiin enemmän huomiota pitkäaikaissairauksiin ja joustettaisiin mahdollisuuksien mukaan, Suvanto mainitsee.

IBD-viikkoa vietetään 1.‒7.12. Lisätietoa viikosta IBD ja muut suolistosairaudet ry:n verkkosivuilla.

Haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti

• Haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti ovat yleisimmät tulehdukselliset suolistosairaudet.
• Sairaudet puhkeavat usein nuorena tai nuorella aikuisiällä.
• Haavainen paksusuolentulehdus esiintyy paksusuolen alueella, mutta Crohnin tauti voi oireilla missä tahansa ruoansulatuskanavan kohdassa.
• Molemmille sairauksia tyypillisiä oireita ovat vatsakivut ja ripuli, johon voi liittyä verenvuotoa. Myös kuumeilua voi esiintyä. Crohnin tautiin voi liittyä myös esimerkiksi väsymystä ja laihtumista.

Lue myös: Avannetuotteisiin liittyvät innovaatiot parantavat avanneleikattujen arkea

Lähteet

Terveyskylä, Vatsatalo. (2018). Ulosteen kalprotektiini. (Luettu 25.11.2020).

Tunturi, S. (2020). Crohnin tauti (regionaalinen enteriitti). Lääkärikirja Duodecim. (Luettu 25.11.2020).

Tunturi, S. (2020). Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa). Lääkärikirja Duodecim. (Luettu 25.11.2020).