Europarlamentaarikko Henna Virkkusen mukaan koronaviruspandemia on muuttanut EU:n sisällä suhtautumista moniin asioihin. Yhtenä keskeisenä teemana hän nostaa esiin digitalisaation.

‒ Pandemia on merkinnyt isoa digiloikkaa koko unionin alueella, mikä tulee vauhdittamaan digitalisaation kehitystä. Digitalisaatioon on muutenkin tahdottu panostaa, sillä EU:ssa on ilmaistu huolia siitä, että Eurooppa olisi digitalisaatioon liittyen jäämässä jälkeen Yhdysvalloista ja Aasiasta. Viime aikoina onkin pyritty luomaan yhtenäistä digimarkkinaa. Myös ihmisten osaamiseen tahdotaan investoida, ja sen takia onkin valmisteltu Digital Education Action Plan, Virkkunen kertoo.

Digitalisaation lisäksi pandemia on vaikuttanut terveyspolitiikkaan suhtautumiseen. Terveyspolitiikka ei aiemmin ole ollut vahvasti unionin yhteisellä agendalla, mutta pandemia on lisännyt yhteistyön tarvetta. Tänä vuonna onkin jo esitelty terveysunioniin liittyvä aloite, joka lähtee pitkälti kriisiaikojen vaatimuksista ja jossa keskitytään esimerkiksi varautumiseen.

‒ Kolmantena asiana tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot ovat pandemian myötä nousseet esiin uudella tavalla. Etenkin rokotekeskusteluissa on noussut esiin tutkimukseen investoinnin tärkeys. Toivon, että merkitys muistettaisiin investoinneissa myös tuotekehitys- ja innovaatiopuolella. EU-budjetissa ei saatu jäsenmailta suuria lupauksia tutkimusrahoituksen suhteen, mutta toivottavasti jäsenmaat suuntaavat elpymisrahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Virkkunen sanoo.

Neljäs vuoden keskeinen teema on kysymys strategisesta autonomiasta. Aiemmin siitä on keskusteltu etenkin puolustuspolitiikkaan liittyen, mutta nyt se on noussut esiin myös muissa yhteyksissä.

‒ Kun koronakriisi alkoi ennen kaikkea Kiinasta, Euroopassa huomattiin, kuinka riippuvaisia täällä ollaan esimerkiksi Kiinan kapasiteetista tuottaa suojavarusteita ja lääkkeitä. Sama näkyi monella muullakin alalla, kun esimerkiksi metalliteollisuuteen ei yhtäkkiä saatukaan tarvittavia komponentteja. Nämä tilanteet ovat herätelleet keskustelua siitä, kuinka Euroopassa pitäisi varautua kriisitilanteisiin ja pitäisikö täällä olla enemmän omaa tuotantoa. Tähän liittyen on tärkeää huolehtia myös siitä, ettei käännytä protektionismiin. Hyvä laatu, hinta ja kilpailu vaativat kansainvälistä yhteistyötä eikä muuria EU:n ympärillä.

Myös Brexit on ollut vuoden aikana ajankohtainen teema – sopimusta Britannian kanssa ollaan edelleen hakemassa. Siltä varalta, ettei sopimusta synny, ollaan valmistelemassa pikalakeja esimerkiksi lentoliikenteen ja rokotekuljetusten turvaamiseksi.

Terveysteknologiaan liittyvät rahoitusmahdollisuudet

Rahoitukseen liittyen ajankohtaisia asioita ovat Horizon Europe -tutkimusohjelma ja EU4Health -ohjelma. Horizon Europe -ohjelmassa on tarjolla runsaasti terveyspuolen rahoitusta. EU4Health on EU:n vastaus koronaviruskriisiin: ohjelmassa tarjotaan rahoitusta EU-maille ja organisaatioille ja sen tarkoitus on vahvistaa eurooppalaisia terveydenhuoltojärjestelmiä. EU4Health-rahoituksen haku aukeaa vuonna 2021.

‒ Kiinnostavilta tuntuviin rahoitushakuihin kannattaa tietenkin osallistua ja perehtyä huolellisesti rahoituksen edellytyksiin. Mikäli itsellä ei ole kokemusta rahoituksen hakemisesta, apua hakemusten tekemiseen voi pyytää tahoilta, joille hakemusten tekeminen on tuttua, Virkkunen mainitsee.

Lisäksi EU-komissiossa on valmistelussa biolääketieteen tutkimus- ja kehitysvirasto sekä eurooppalaisen terveysdata-avaruuden luominen. Komission työohjelman mukaisesti valmisteluista esitetään lainsäädäntöehdotukset vuoden 2021 viimeisellä kvartaalilla. Biolääketieteen tutkimus- ja kehitysviraston perustaminen vahvistaa eurooppalaista biolääketieteellistä tutkimusta. Eurooppalainen terveysdata-avaruus kokoaa yhteen terveysdataa eri EU-maista käytettäväksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.

Virkkunen kertoi meneillään olevista, terveysteknologiaan ja yritystoimintaan liittyvistä EU-asioista Sailabin toimitus- ja maajohtajaverkostolle 14.12.