Apuvälineet helpottavat omaishoitajien ja hoidettavien arkea

Apuvälineet helpottavat omaishoitajien ja hoidettavien arkea

Uutiset

Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervosen mukaan lähes jokaisella on jonkinlainen käsitys omaishoitajuudesta, mutta ilmiön laajuutta ja moninaisuutta ei usein ymmärretä. Hoidettavia on vauvasta vaariin, ja jo teini-ikäiset saattavat toimia omaishoitajina, vaikka usein omaishoitoa tunnutaan pitävän lähinnä kahden ikäihmisen välisenä asiana.

‒ Aina omaishoito ei myöskään tapahdu kotona. Usein myös laitoshoitoon sijoitetun henkilön kohdalla läheisillä on keskeinen rooli sosiaalisen ja kuntouttavankin toiminnan järjestämisessä. Monesti omaishoito onkin jatkumo: se voi alkaa kotoa, mutta esimerkiksi etenevä sairaus voi vaatia jossain vaiheessa siirtymistä raskaampaan hoitoon. Ihmissuhde ei kuitenkaan katkea. Lisäksi on esimerkiksi aaltoilevia sairauksia, joita sairastavat tarvitsevat tiettyinä kausina enemmän apua ja välillä vähemmän, Tervonen kuvailee.

Apuvälineet ja hoitotarvikkeet tukevat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä

Jokainen omaishoitotilanne on erilainen. Samakin sairaus tai muu hoidontarpeen syy ei tarkoita, että tarvittava hoito olisi samanlaista. Omaishoitajien ja hoidettavien arjessaan käyttämät apuvälineet ja teknologiat vaihtelevat yhtä lailla. Lisäksi samoihinkin tarkoituksiin käytettävät tarvikkeet voivat kehittyä jatkuvasti, kun esimerkiksi eri sairauksien hoito ja hoitoon käytettävät teknologiat muuttuvat.

‒ Apuvälineet voivat tukea sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista toimintakykyä. Liikkumisen apuvälineet ovat yksi merkittävä arjen apu, ja ratkaisuja on runsaasti erilaisille liikuntarajoitteisille, Tervonen sanoo.

Tervonen nostaa esiin myös erilaiset sairauksien ja voinnin seurantaan liittyvät teknologiat.

‒ Monissa omaishoitotilanteissa hoidettava on kehitysvammainen. Kehitysvammaisuuteen liittyy usein epilepsia liitännäissairautena. Epilepsioita on useita erilaisia, ja niihin liittyy erilaisia kohtaustyyppejä, joiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Epilepsiaan kehitetäänkin jatkuvasti kohtausseurantalaitteita, joiden avulla hoitoa voitaisiin kohdentaa paremmin. Sellainen tietysti helpottaisi epilepsiaa sairastavan ja hänen omaishoitajansa arkea.

Myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tukevia välineitä ja teknologioita kehitetään Tervosen mukaan jatkuvasti.

‒ Esimerkiksi puheentuottamiseen kehitetään erilaisia kommunikaatiovälineitä, jotka ovat monissa omaishoitotilanteissa erittäin tärkeitä. Etäällä asuville omaishoitajille taas erilaiset turvallisuutta valvovat tai etäyhteydenpidon mahdollistavat teknologiat voivat tuoda turvaa. Monissa kaupungeissa on myös hyviä kokemuksia kotihoidon etäkäynneistä, vaikka aina on tietysti myös tilanteita, joissa tarvitaan fyysisiä kohtaamisia.

Omaishoitajien jaksamiseen kiinnitettävä huomiota

Sen lisäksi, että apuvälineitä voi lähestyä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta, tulisi muistaa ajatella myös omaishoitajan jaksamista ja hoitajan työn keventämistä. Esimerkiksi liikuntarajoitteisen henkilön siirtely voi olla fyysisesti hyvin raskasta, jolloin on tärkeää, että hoitajalla on käytössään asianmukaiset nostamisen apuvälineet.

‒ Hoidettavien terveydentilassa ja toimintakyvyssä voi tapahtua muutoksia, ja siksi työn fyysisyys voi vaihdella. Siksi hoitajan työskentelyn ergonomiaa kannattaisi tarkastella säännöllisesti ja taata tarvittavat terveyspalvelut hoitajille, joiden tuki- ja liikuntaelimistö on koetuksella, Tervonen mainitsee.

Viisas ja yksilökohtainen apuvälineiden valitseminen ja omaishoitajien ja -hoidettavien riittävä tiedon ja tuen saanti olisi paitsi hoitajien ja hoidettavien, myös koko yhteiskunnan etu.

‒ Parhaimmillaan yksilöllisesti valitut apuvälineet, joiden käyttöön on saatu riittävästi tukea, vähentävät hoivan muita kustannuksia ja raskaan tuen tarvetta. Siksi sopivien välineiden käyttöönottoon ja omaishoitotilanteen tarpeiden kartoittamiseen kannattaa nähdä vaivaa. Tämä koskee myös omaishoitoa laajemmin. Ennaltaehkäisevän tuen ja vertaistuen avulla voidaan edistää hoivaa monella tavalla ja vähentää negatiisivia seurauksia pidemmällä aikajänteellä, Tervonen sanoo.

 

Omaishoitajaviikkoa vietetään 22.–29.11.2020 teemalla Omaishoito koskettaa jokaista. Lisätietoa teemaviikosta löytyy Omaishoitajaliiton verkkosivuilta.