Diabetes sairautena tunnettiin jo antiikin aikana, jolloin sairaus sai myös nimensä. Myös diabeteksen tavallisimmat tyypit, niin kutsutut ykkös- ja kakkostyypin diabetekset, on tunnettu pitkään. Sairauksia on kuitenkin alettu osata hoitaa kunnolla vasta viimeisen sadan vuoden aikana. 1930-luvulla ymmärrettiin erot ykkös- ja kakkostyypin diabeteksen synnyssä.

Ykköstyypin diabeteksessa haiman kyky tuottaa sokeriaineenvaihduntaa säätelevää insuliinia heikkenee ja loppuu lopulta kokonaan. Tyypin 1 diabetesta kutsutaan myös nuoruusiän diabetekseksi. Sen ainoa hoitomuoto on insuliini, jota voidaan pistää kehoon erilaisilla hoitotarvikkeilla.

Kakkostyypin diabeteksessa kehon kyky reagoida insuliiniin heikkenee. Sairaus kehittyy usein iän myötä, ja hoidossa myös elintapamuutokset ovat keskeisiä.

Vuonna 1909 haiman ymmärrettiin tuottavan insuliinia, joka on välttämätöntä sokeriaineenvaihdunnalle. Kun diabetes oli osattu yhdistää haiman solusaarekkeiden insuliinintuotantoon, alkoi lääkkeeksi sopivan insuliinin kehittäminen. Tässä onnistuttiin vuonna 1921. Suomessa insuliinia alettiin valmistaa vuonna 1925. Ennen insuliinihoitoa etenkin ykköstyypin diabetekseen kuoltiin melko nopeasti. Kakkostyypin kanssa elettiin usein pidempään, tosin usein lisäsairauksien kanssa.

Insuliinin annostelun ja verensokerin mittaamisen välineet kehittyneet huimasti

Insuliinin annostelutapa on vuosien saatossa muuttunut merkittävästi. Vielä 1960-luvulla käytettiin paksuja ja pitkiä metallineuloja, joilla insuliinia pistettiin lihakseen.

Vuodesta 1973 lähtien on ollut saatavilla kertakäyttöisiä annosteluruiskuja ja neuloja. 1970-luvulla siirryttiin pistämään insuliinia lihaksen sijaan rasvakudokseen, mikä vähensi pistoksen aiheuttamaa kipua. Insuliinia pystyttiin myös annostelemaan tarkemmin kuin ennen. 1980-luvulla insuliinipistokset helpottuivat entisestään ja hoitovaihtoehdot monipuolistuivat, kun ensimmäiset insuliinikynät tulivat markkinoille. Insuliinikynä on nimensä mukaisesti kynää muistuttava annosteluväline.

Samalla vuosikymmenellä verensokerimittareiden kotikäyttö alkoi yleistyä – jo 1970-luvulla niitä oli ollut käytössä terveydenhuollon yksiköissä. Ensimmäisten mittareiden käyttö ei välttämättä ollut kovin yksinkertaista. Mittareita kuitenkin kehitettiin aktiivisesti, ja 2000-luvun alussa mittarit olivat huomattavasti edistyneempiä ja helppokäyttöisempiä. Nykyään verensokeria voidaan mitata jatkuvasti esimerkiksi olkavarteen kiinnitettävällä sensorilla. Verensokerin mittaaminen ei enää välttämättä vaadi reiän pistämistä sormeen.

2000-luvulla yleistyivät myös insuliinipumput, joiden ensimmäiset versiot olivat tulleet markkinoille 1990-luvulla. Insuliinipumppu säädetään annostelemaan insuliinia ympäri vuorokauden diabeetikon tarpeen mukaan. Aterioiden yhteydessä otettava insuliini annostellaan erikseen. Pumppu kulkee mukana esimerkiksi taskussa tai vyöhön kiinnitettynä. Pumppuhoidon yleistyessä laitteet kehittyivät ja toimintavarmuus parani. Haasteita saattoivat aluksi aiheuttaa esimerkiksi insuliinipumppujen letkut, jotka saattoivat tukkeutua – nykyään markkinoilla on myös täysin letkuttomia pumppuja.

Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia

Diabeetikoiden määrän ennustetaan tulevaisuudessa yhä kasvavan. Tämä asettaa paineita terveydenhuoltojärjestelmille.

Vaikka diabetes sairautena tunnetaan yhä paremmin, ei ykköstyypin diabetesta voida toistaiseksi ehkäistä ja myös kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäiseminen on osoittautunut haastavaksi. Erilaisten digitaalisten ratkaisujen toivotaan tulevaisuudessa helpottavan diabeetikoiden elämää ja vähentävän omahoidon kuormittavuutta. Samalla odotetaan syntyvän kustannussäästöjä. Esimerkiksi erilaiset etävastaanotot voivat parantaa hoidon saatavuutta syrjäseuduilla.

COVID-19-pandemia on osittain vauhdittanut kehitystä pakottaessaan pohtimaan digitaalisia ratkaisuja terveydenhuollossa. Etähoito tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia, mutta on myös toimenpiteitä, joissa tarvitaan fyysistä läsnäoloa. Tulevaisuudessa digitaaliset diabetesklinikat voivat kuitenkin olla arkipäivää. On arvioitu, että 80 % diabeetikkojen rutiininomaisista tapaamisista terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa voitaisiin hoitaa etäyhteydellä. Hoidossa tullaan käyttämään entistä enemmän tekoälysovellutuksia. Kehitys tulee tapahtumaan diabeetikkojen toiveiden ja tarpeiden ehdoilla. On huomioitava, että ihmisillä on hyvin erilaisia valmiuksia teknologian käyttöön – siksikin hoidossa tulisi yhä enemmän panostaa yksilöllisyyteen.

Yksilöllisen hoidon odotetaan lisääntyvän myös sitä mukaa, kun diabeteksen eri muotojen geneettistä taustaa opitaan ymmärtämään entistä paremmin. Hyödyt ovat suurimmat, kun jokaisen diabetesta hoidetaan yksilölle parhaiten sopivalla tavalla.

Hoitoteknologioista jatkuvan verensokeriseurannan uskotaan yleistyvän voimakkaasti myös kakkostyypin diabeteksen keskuudessa sekä ihmisillä, joilla on suuri riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Nykyään verensokerin jatkuvaa sensurointia käyttää vain vähemmistö kakkostyypin diabeetikoista. Paljon odotuksia kohdistuu myös keinohaimoihin eli itsesääteleviin insuliinipumppujärjestelmiin, jotka sensuroivat verensokeria jatkuvasti ja annostelevat tulosten perusteella tarvittavan määrän insuliinia automaattisesti, vähentäen diabeetikon tarvetta tehdä annosteluun liittyviä päätöksiä. Keinohaimoissa siis tavallaan yhdistyy insuliinia annosteleva insuliinipumppu ja verensokeria mittaava sensori: erillisiä laitteita ei enää tarvita.

Tulevaisuudessa diabetesta lähestytään vieläkin kokonaisvaltaisemmin. Esimerkiksi unen merkitykseen terveyden kannalta uskotaan kiinnitettävän yhä enemmän huomiota. Myös esimerkiksi aterioiden hiilihydraattipitoisuuden arviointiin kehitetään sovelluksia, joiden tarkkuus paranee jatkuvasti.

Lue myös: Tehokkaampi ja tasa-arvoisempi diabeteksen hoito lisäisi hyvinvointia ja säästäisi rahaa

Lähteet:

Diabetesliitto. (2017). Diabeteksen historia. (Luettu 2.11.2020)

Nolan, J. & Valentin, T. (2020). A Vision for Digitally Enabled Diabetes Care in Europe ‒ Views of Leading Stakeholders. MedTech Europe. (Luettu 2.11.2020).

Viitanen, E. (2017). Hoitovälineiden huima kehitys. Inspis. Diabetesliitto. (Luettu 2.11.2020).