Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozić näkee, että tehokkaammalla hoidolla voitaisiin lisätä hyvinvointia ja vähentää kustannuksia. Vuonna 2011 diabeetikkojen sairaanhoito vei Suomessa yhdeksän prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Suorien kustannusten lisäksi diabetes lisää tuottavuuskustannuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi sairauspoissaolojen kustannukset.[1] On arvioitu, että Suomessa olisi 429 000 henkilöä, jotka sairastavat diabetesta tietäen tai tietämättään. Sairastavien määrän odotetaan tulevaisuudessa yhä kasvavan.[2]

‒ Diabeteksen aiheuttamista kustannuksista merkittävä osa syntyy lisäsairauksien hoidosta. Kun hoidon perusasiat saadaan kuntoon, rahaa säästyy toisesta päästä. Asiantuntevalla hoidolla, hyvillä hoitotarvikkeilla ja omaseurannalla voidaan ehkäistä lisäsairauksien syntymistä. Siksi esimerkiksi hoitotarvikkeista säästäminen tuntuu hölmöläisten peitonjatkamiselta, Tuominen-Lozić sanoo.

Yksilöllinen hoito on tasa-arvoista hoitoa

Suomessa diabeteksen hoito ei toteudu tasa-arvoisesti. Hoitotarvikkeiden saatavuudessa on alueellisia eroja.

‒ Esimerkiksi insuliinipumppujen saatavuus vaihtelee alueittain. Joissain sairaanhoitopiireissä on toisia löyhemmät kriteerit pumpun saamiseen, eikä Käypä hoito -suositus tunnu aina olevan hoidon lähtökohta. Se tarkoittaa, että hoito ei aina kohdistu sitä eniten tarvitseville. Myös hoidon saatavuuden koetaan vaihtelevan asuinpaikan mukaan, Tuominen-Lozić kertoo.

Alueellisten erojen lisäksi erilaisia diabeetikkoja saatetaan kohdella eri tavoin. Hoidon taso voi näkyä esimerkiksi siinä, kuinka hyvät valmiudet on käyttää uusia hoitoratkaisuja.

‒ Etenkin kakkostyypin diabeetikot kokevat, että hoidon saatavuudessa ja jatkuvuudessa on ongelmia. Heistä alle puolet kertoo saavansa tarpeeksi tukea hoitoonsa. Ykköstyypin diabeetikot arvioivat palvelujen saatavuuden paremmaksi, mutta toivoisivat yksilöllisempää ohjausta, Tuominen-Lozić toteaa.

Eroja on myös ikäryhmien välillä.

‒ Usein lapset saavat melko hyvin esimerkiksi sensuroivia insuliinipumppuja. Lasten hyvä hoito on tietysti positiivinen asia, mutta on myös paljon aikuisia diabeetikkoja, jotka hyötyisivät samoista ratkaisuista. Jos kaikkien tarpeet huomioitaisiin yksilöllisesti, hoito olisi tasa-arvoisempaa.

Kehittyvä teknologia keventää diabeteksen omahoitoa

Tulevaisuudessa teknologian kehityksen odotetaan keventävän diabeetikoiden omahoidon kuormittavuutta.

‒ Diabetes on hyvin omahoitoinen sairaus, johon liittyy päivittäin useita päätöksiä. Siksi kaikki hoitoa automatisoiva teknologia on erittäin tervetullutta. Paljon odotuksia kohdistuu esimerkiksi keinohaimoihin, jotka osaavat tekoälyn avulla annostella insuliinin ja jotka sensuroivat jatkuvasti verensokeria, Tuominen-Lozić kertoo.

Diabeteksessa oleellista on verensokerin tarkka seuranta. Seurantaan käytettäviä välineitä ovat verensokerimittarit, verensokeriliuskat ja jatkuvaa glukoosiseurantaa tekevät sensorit.

‒ Seurantakin kehittyy koko ajan, ja tulevaisuudennäkymät vaikuttavat aika huikeilta. Voi olla, että verensokeria voidaan tulevaisuudessa mitata ilman ihon lävistämistä, Tuominen-Lozić mainitsee.

Teknologia ei kuitenkaan ratkaise kaikkia haasteita. Myös esimerkiksi mielen hyvinvoinnin tukeminen on tärkeää, sillä parhaastakaan mahdollisesta teknologiasta ei ole hyötyä, mikäli diabeetikko ei jaksa hoitaa itseään. Tuominen-Lozić näkee tarvetta myös perusteellisemmalle muutokselle terveydenhuollossa ja julkisessa keskustelussa.

‒ Kakkostyypin diabetekseen liittyy stigmaa, ja sairautta pidetään usein itse aiheutettuna. Yksilönvastuuta korostetaan mielestäni tässä liikaa. Yhteiskunnan rakenteita tulisi muokata niin, että ne tukisivat paremmin hyvinvointia. Koko sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä perustuu nykyään siihen, että diagnosoidaan sairaus ja hoidetaan sitä. Ennaltaehkäisevä elementti puuttuu täysin. Toivottavasti asia on tulevaisuudessa toisin, Tuominen-Lozić summaa.

Maailman diabetespäivää vietetään 14.11.2020 ja diabetesviikkoa 9.‒15.11.

[1] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Diabeteksen kustannukset. (Luettu 4.11.2020.)

[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Diabeteksen yleisyys. (Luettu 4.11.2020.)