‒ Ikääntyneiden toimintakyky vaihtelee paljon, mutta usein ikääntymiseen liittyy näön, kuulon tai liikuntakyvyn heikkenemistä tai muistisairauksia. Nämä kaikki altistavat ikääntyneitä esimerkiksi kaatumisille, joiden tehokkaampi ehkäisy vähentäisi inhimillistä kärsimystä ja myös terveydenhuollon kustannuksia, sanoo Väinö Korpinen Oy:n toimitusjohtaja Leena Mäki.

‒ Asumisen turvallisuutta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta, ja turvallisuutta voidaan parantaa hyvin monipuolisilla ratkaisuilla. Katossa on hyvä olla palovaroitin ja riittävän tehokkaat valaisimet, kun taas lattiasta voi olla tarpeen esimerkiksi poistaa kynnyksiä kaatumisen ehkäisemiseksi, toteaa erityisasiantuntija ja fysioterapeutti Marjo Forder Väinö Korpinen Oy:stä.

Terveysteknologialla on tärkeä tehtävä monen ikääntyneen turvallisessa kotona asumisessa. Terveysteknologialla tarkoitetaan lääketieteelliseen tarkoitukseen käytettäviä lääkinnällisiä laitteita ja niihin rinnastettavia tuotteita. Terveysteknologiaa käytetään sairauksien ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin, hoitoon, tarkkailuun, kuvantamiseen tai sairaudesta tai vammasta aiheuttavien haittojen kompensointiin sekä kuntoutukseen. Valmistajan ilmoittama käyttötarkoitus määrittää sen, luokitellaanko tuote lääkinnälliseksi laitteeksi. Monen ikääntyneen kotona ja arjessa tuttuja lääkinnällisiä laitteita ovat esimerkiksi kuulokojeet, rollaattorit ja useat muut liikkumista ja siirtymistä helpottavat apuvälineet.

Kaikkea ikääntyneen elämää helpottavaa ja hyvinvointia tukevaa teknologiaa ei luokitella terveysteknologiaksi. Ikääntyneiden elämästä puhuttaessa nousee usein esiin myös ikäteknologian käsite, jolla viitataan kaikkiin ratkaisuihin, joiden tarkoitus on tukea hyvää ikääntymistä. Käsite pitää sisällään runsaasti erilaisia ikääntyneiden elämää helpottavia ratkaisuja, joista suuri osa luokitellaan myös terveysteknologiaksi. Ikäteknologia voidaan jakaa esimerkiksi turvateknologiaan, jota ovat esimerkiksi varoittavat turvalaitteet, sekä toimintakyvyn tukemiseen tarkoitettuihin laitteisiin ja välineisiin.[1]

Turvallisuutta olisi hyvä ajatella paitsi laaja-alaisesti, myös henkilökohtaisesti. Turvallisuutta sekä hoidon ja hoivan tasa-arvoisuutta edistäisi jokaisen ikääntyneen henkilökohtaisten tarpeiden kuunteleminen. Samat ratkaisut eivät hyödytä kaikkia.

‒ On hyvä muistaa, etteivät ikääntyneet ole ihmisjoukko, jossa kaikilla on samanlaiset tarpeet. Esimerkiksi esteettömästä asumisesta puhuttaessa helposti ajatellaan, että se vaatii aina perusteellista asunnon remontoimista. Läheskään kaikki ikääntyneet eivät kuitenkaan tarvitse apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Ensimmäiseksi tulisikin yksilöllisesti miettiä, millaisia haasteita arjessa on, ja pohtia, kuinka erilaisilla apuvälineillä voisi tukea omatoimisuutta, Forder korostaa.

‒ Omaehtoisuuteen ja itsensä arvokkaaksi kokemiseen vaikuttavat monet asiat. Esimerkiksi kaatumista pelkäävälle henkilölle liikkumisen apuvälineet voivat olla myös mielen hyvinvoinnin kannalta erittäin merkityksellisiä. Vastaavasti esimerkiksi tukikaiteet, jotka mahdollistavat itsenäisen peseytymisen, voivat paitsi pienentää liukastumisen riskiä, myös lisätä itsenäisyyden tunnetta ja vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun, Mäki summaa.

Tänä vuonna vanhustenviikon kattoteema on ”Onni on vanheta”. Maanantain 15.10. teema on ”Onni on vanheta turvallisessa kodissa”.

[1] Forsberg, K., Intosalmi, H., Nordlund, M. & Suhonen, S. (2014). Ikäteknologiasanasto. KÄKÄTE-raportteja 3/2014.