Arvopohjaisella, tai vaikuttavuusperusteisella, terveydenhuollolla tarkoitetaan tehokkaasti terveyttä tuottavaa terveydenhuoltojärjestelmää, jossa arvolla tarkoitetaan potilaille tuotettua terveyttä suhteutettuna käytettyihin voimavaroihin[1]. Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja Ilpo Tolonen näkee ajanpuutteen asiana, joka usein jarruttaa arvopohjaista ajattelua.

‒ Meihin ottaa yhteyttä runsaasti muualla hoidossa olevia potilaita, jotka ovat heikosti perillä omasta tilanteestaan. He saattavat jo olla hyvässä hoidossa, mutta sairauden tilaa ja hoitoa ei ehkä ole ehditty käydä läpi niin, että potilas olisi sen täysin ymmärtänyt, Tolonen pohtii.

Tolosen kokemuksen mukaan ajan antaminen vaikuttaa myös hoitoon sitoutumiseen.

‒ Potilaat eroavat toisistaan siinä, kuinka aktiivisia päätöksentekijöitä he itse haluavat olla hoitonsa suhteen. Kokemuksemme mukaan riittävän ajan antaminen ja perinpohjainen keskusteleminen erilaisista hoitovaihtoehdoista johtavat parempaan hoitoon sitoutumiseen, Tolonen sanoo.

Potilaat ovat usein oman sairautensa hoidon parhaita kokemusasiantuntijoita. Potilaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen uskotaan parantavan terveydenhuollon motivaatiota kehittyä tehokkaammin terveyttä tuottavaksi[2]. Potilaan osallistamisesta hoitoaan koskevaan päätöksentekoon pidetään hyödyllisenä etenkin silloin, kun potilas on motivoitunut osallistumaan päätöksentekoon[3].

Arvopohjainen terveydenhuolto säästää rahaa

Lääkäreiden, hoitajien ja mahdollisesti myös osastojen vaihtuminen potilaan hoitopolun aikana lisää hallinnollisia kuluja, myöhästymisiä ja väärinymmärrysten sekä muiden viestintäkatkosten mahdollisuutta. Tästä aiheutuu kuluja, joista ainakin osa olisi helposti vältettävissä toimintatapoja muuttamalla. Pysyvien lääkärisuhteiden on myös todettu vähentävän erikoissairaanhoidon käyttöä[4].

‒ Arvopohjainen ajattelu voi näkyä esimerkiksi siinä, että potilas tapaa jokaisella sairaalakäynnillä saman lääkärin ja muun hoitotiimin. Tiimin jäsenet oppivat tuntemaan potilaan ja tämän tilanteen. Tällaisiin toimintatapoihin tulisi arvopohjaisessa terveydenhuollossa pyrkiä mahdollisimman laajasti, Tolonen sanoo.

Lääkärin kiinnostus potilaalle tärkeisiin asioihin voi lisätä potilaiden sitoutumista hoitoon. Potilaiden kohtaaminen yksilöinä voi edesauttaa sellaisten hoidon kannalta tärkeiden tietojen saamista, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Näyttää myös siltä, että lääkäreiden laadukas potilasviestintä voi vähentää uusintakäyntien tarvetta. Tällä tavalla panostaminen viestintään potilaskohtaamisissa voi vähentää kustannuksia.[5]

Muita resursseja säästäviä, arvopohjaiseen ajatteluun pohjautuvia toimintatapoja ovat muun muassa pyrkimys virheiden minimointiin, sairauksien uusiutumisen tehokas ehkäisy ja nopea reagointi. Yksi tapa reagoida nopeammin muutoksiin potilaiden tilassa on digitaalinen seuranta. Tolonen toivoo potilaiden digitaalisen seurannan yleistyvän. Digitaalinen potilasseuranta mahdollistaa potilaille matalan kynnyksen kysyä hoitoonsa tai sairauteensa liittyviä kysymyksiä sekä raportoida voinnistaan. Nopeampi reagointi potilaan terveydentilan muuttumiseen voi parhaimmillaan rahan säästämisen lisäksi pelastaa ihmishenkiä, parantaa potilastyytyväisyyttä ja edistää potilaan terveyttä.

Sailab – MedTech Finland jatkaa arvopohjaisen hankinnan edistämistä

Tolonen toivoo arvopohjaisen ajattelun leviävän laajemmin eri terveydenhuollon organisaatioiden hankintaosastoille. Tavoitteena tulisi olla potilaiden mahdollisimman laadukas ja vaikuttava hoito.

‒ Esimerkiksi tarkimmalla mahdollisella kuvantamisella kaikki syöpäsolut löytyvät varmemmin. Se vaikuttaa hoitosuunnitelmaan, ja syöpä saadaan hoidettua useammin kerralla kuntoon. Täten mahdollisesti kalliimpien laitteiden käyttö maksaa itsensä ajan kuluessa takaisin ja tuo arvoa potilaalle, Tolonen mainitsee.

Sailab – MedTech Finlandin mielestä hankintamalleja ja -kulttuuria on suomalaisessa terveydenhuollossa kehitettävä. Yhdistys jatkaa arvopohjaisen hankinnan edistämistä: tavoitteena on, että terveysteknologian vaikuttavuus ja terveyshyöty nostettaisiin merkittäväksi hankintaan vaikuttavaksi tekijäksi hinnan rinnalle.

Roosa nauha -kampanjaa vietetään 22.9.‒1.11.2020. Kampanjan avulla tuetaan tänä vuonna rintasyöpätutkimuksen lisäksi muidenkin syöpien tutkimusta.

Lue myös: Arvopohjaisissa hankinnoissa on aina kyse ihmisestä

Lähteet

[1] Teperi, J., Porter, M. E., Vuorenkoski, L. & Baron, J. F. (2009). The Finnish Health Care System. A Value-Based Perspective. Helsinki: Sitra.

[2] Teperi, J., Porter, M. E., Vuorenkoski, L. & Baron, J. F. (2009). The Finnish Health Care System. A Value-Based Perspective. Helsinki: Sitra.

[3] Tuomisto, E. (2020.) Hyvän potilassuhteen merkityksestä on saatu tieteellistä näyttöä. Mediuutiset. 24.1.2020.

[4] Tuomisto, E. (2020.) Hyvän potilassuhteen merkityksestä on saatu tieteellistä näyttöä. Mediuutiset. 24.1.2020.

[5] Komulainen, P. & Köhler, H. (2019). Lääkärin vaikuttava viestintä parantaa terveydenhuoltoa. Väitöstiedote. Helsingin yliopisto.