‒ Apuvälineillä edistetään henkilön toimintakykyä silloin, kun henkilön toiminta ja osallistuminen on sairauden, vamman tai ikääntymisen takia heikentynyt. Apuvälineiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Uudet tekniset ratkaisut laajentavat saatavilla olevien apuvälineiden tarjontaa ja lisäävät niiden hyödyntämismahdollisuuksia, kunhan ratkaisut ovat saavutettavia ja käytettävissä myös ikääntyneillä, kertoo oikeuksienvalvonnan asiantuntija Arja Törnroos Näkövammaisten liitosta.

Näkemisen apuvälineitä ovat muun muassa suurennuslasit, tietotekniset apuvälineet ja valkoinen keppi. Näkövammaisille esimerkiksi kulkureiteillä olevien esteiden havaitseminen on tärkeää kaatumisten välttämiseksi. Kuulovammaisille turvaa tuovat esimerkiksi vaaroista hälyttävät turvajärjestelmät.

‒ Kuulovammaisille turvallisuuteen liittyvät laitteet ja ennen kaikkea niiden lähettämän viestin havaitseminen on tärkeää. Monet hälyttimet ja varoittimet antavat signaalinsa äänen avulla. Jos ei kuule, jää tämä viesti huomaamatta. Kuulovammaisille on olemassa hälytinjärjestelmiä, joissa signaali välitetään esimerkiksi vilkkuvan valon tai tärisevän laitteen avulla. Palovaroittimeen liitetty tärisevä laite tyynyn alla herättää myös yöllä, kun kuulokojeet ovat yöpöydällä. Lisäksi on tietysti itse kuulokoje, joka tuo turvallisuutta myös kotona asumiseen, kunhan sitä jaksaa kotonakin käyttää, kertoo Kuuloliiton erityisasiantuntija Jukka Rasa.

Sopivat apuvälineet parantavat elämänlaatua

Turvallisuuden lisäksi sopivilla apuvälineillä on positiivinen vaikutus kuulo- ja näkövammaisten elämänlaatuun. Esimerkiksi näköongelmaisten henkilöiden elämänlaatua heikentävät itsestä huolehtimisen, päivittäisten toimintojen ja liikkumisen vaikeudet[1]. Näitä haasteita voidaan osittain ratkoa terveysteknologian ratkaisuilla.

‒ Ikääntyneen näkökyvyn heikentyminen voi myös jäädä huomaamatta ja sen vuoksi hoitamatta. Oikea-aikaiset silmälasit ja näön apuvälineet vaikuttavat elämänlaatuun ja arjen haasteista suoriutumista sekä edesauttavat itsenäisempää selviytymistä, Törnroos toteaa.

Arjen askareiden lisäksi erilaiset teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa esimerkiksi mediasisältöjen kuluttamisen.

‒ Yhtenä tärkeänä kuulovammaisten elämänlaatua lisäävänä laitteena pidän äänensiirtojärjestelmää, jolla kotioloissa saa vaikkapa television äänen kuuluviin suoraan kuulokojeeseen. Näin televisiota voi katsoa ja kuunnella, eikä äänenvoimakkuuden tarvitse olla sellainen, että koko kylä kuulee, mikä kanava on päällä, Rasa mainitsee.

Läheisten tuki ja kärsivällisyys on tärkeää

Ikääntyneen läheiset voivat omalta osaltaan pyrkiä huomioimaan ikääntyneen asumis- ja muun turvallisuuden. Tärkeää on kannustaa käyttämään tarvittavia apuvälineitä, vaikka niiden käyttö tuntuisi aluksi vieraalta ja vaatisi totuttelua.

‒ Kuulokojeen käyttöä aloittelevien vanhojen ihmisten kanssa tulee olla kärsivällinen ja jaksaa toistaa sanomisiaan, jos ei heti tule ymmärretyksi. Kojeen käyttö vaatii harjoittelua, sillä puheen erottelu voi olla kuulokojeeseen tottumattomalle haastavaa. Läheisten on hyvä kannustaa harjoitteluun. Kannattaa myös selittä, ehkä toistuvastikin, miksi kojeen kanssa harjoittelu on tärkeää yksin ollessakin, Rasa kertoo.

Kannustamisen lisäksi on tärkeää ottaa selville ikääntyneen omat toiveet ja ajatukset. Oikeaan aikaan saadusta tuesta on myös suurin hyöty.

‒ Oman kokemukseni mukaan iäkkäät näkövammaiset pitävät tärkeänä itsenäisyyden kokemusta ja sitä, että heillä säilyy itsemääräämisoikeus omaan elämäänsä. Tärkeä elämänlaatua kohentava tekijä on perheeltä ja ystäviltä oikealla hetkellä saatu tuki. Iäkästä omaista kannattaa kuunnella ensin ja vasta sitten toimia, Törnroos tiivistää.

Ikääntyneiden kuulo- ja näköongelmat

• Ikääntyessä heikentyvään kuuloon viitataan ikäkuulona. Viidesosalla 70-vuotiaista ja kolmasosalla 80-vuotiaista on keskustelua vaikeuttava kuulovika.[2]
• Ikäkuulo johtuu rappeumasta sisäkorvassa, kuulohermossa ja aivoissa. Sen syntyyn vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät.[3]
• Kuulon ja näön aleneminen on hyvin yksilöllistä, kuten myös heikentyneen aistin aiheuttamat haasteet ikääntyneen arkielämässä.
• Suomessa on arvioitu olevan noin 55 000 näkövammaista, joista 45 000 on ikääntyneitä. Näköongelmaisia, eli heikentyneen näön omaavia on noin 173 000, heistäkin valtaosa ikääntyneitä.[4]
• Näkövammaisuuden tarkka määritteleminen on haastavaa, sillä näkövammat ovat hyvin yksilöllisiä. Toiminnallisen määritelmän mukaan henkilö on näkövammainen, jos hänellä on näkökyvyn heikentymisestä huomattavaa haittaa arkisissa toiminnoissaan.[5]

Vanhustenviikkoa vietetään 4.‒11.10.2020.

Lue myös:

Terveysteknologia on osa kodin turvallisuutta

Lähteet:

[1] Mikhailova, A, Ojamo, M., Uusitalo, H. ym. (2018). Heikentyneen näkökyvyn yhteys terveyspalveluiden käyttöön, terveydenhuollon kustannuksiin ja elämänlaatuun Suomessa. Julkaisematon lähde. SuomiAreena 18.7.2018. Tampereen yliopisto, Näkövammaisten liitto ry ja THL.

[2] Blomgren, K. (2018). Ikäkuulo. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim.

[3] Blomgren, K. (2018). Ikäkuulo. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim.

[4] Ojamo, M. (2017). Näkövammarekisterin vuosikirja 2017.

[5] Ojamo, M. (2017). Näkövammarekisterin vuosikirja 2017.