Robotiikan laajempi hyödyntäminen terveydenhuollossa on osa terveyden tulevaisuutta. Sydänviikon kunniaksi kokosimme yhteen viisi kysymystä ja vastausta robotiikan mahdollisuuksista sydänsairauksien hoidossa.

1. Millaisissa sydänsairauksiin liittyvissä toimenpiteissä robotiikkaa voidaan hyödyntää?

Nykyään robottiteknologiat sopivat käytettäväksi jo monissa sydänsairauksien hoitoon liittyvissä toimenpiteissä, kuten sepelvaltimon ohitusleikkauksessa ja pallolaajennuksessa, hiippaläpän korjausleikkauksessa, sydämen eteisten väliseinän sulkemisessa sekä tietyissä rytmihäiriöitä aiheuttavien rakenteiden poistamisessa.[1]

Robotiikan hyödyntäminen sepelvaltimotaudin hoitoon liittyvissä toimenpiteissä voisi auttaa lukuisia potilaita. Vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus on Suomessa vähentynyt, on sairaus edelleen merkittävä kansansairaus[2]. Vuonna 2018 lähes viidennes suomalaisten kuolemista johtui sepelvaltimotaudista[3]. Sepelvaltimotaudin hoidon kehittyminen onkin kansanterveyden kannalta erityisen merkittävää, ja robotiikan tuomat uudet hoitomahdollisuudet tervetulleita.

2. Mitä hyötyä robotiikan käytöstä on?

Robottiavusteisen teknologian käytön etuihin lukeutuu muun muassa robottien kyky työskennellä hyvin tarkasti[4]. Robotiikan edut korostuvat erityisesti toimenpiteissä, joissa operoitava alue on vaikeasti tavoitettavissa. Mikäli robotiikkaa hyödyntämällä voidaan välttää vaihtoehtoinen toimenpide, joka vaatisi esimerkiksi avosydänleikkauksen, on nopeamman toipumisen[5] tuoma etu potilaalle merkittävä. Robottiavusteisesta leikkauksesta jää myös avoleikkausta vähemmän arpia.

Leikkausrobottia käyttävän kirurgin työtä helpottaa hyvä näkyvyys leikkausalueeseen sekä manuaalista leikkausta parempi ergonomia[6].

3. Onko robotiikan käyttö turvallista?

Yleisesti ottaen robotiikan hyödyntämistä esimerkiksi sydänoperaatioissa voidaan pitää ainakin yhtä turvallisena kuin ilman robotiikkaa suoritettuja vastaavia toimenpiteitä. Robottien vireystilassa ei tapahdu muutoksia, eivätkä robotit tee inhimillisiä virheitä. Täysin riskittömiä invasiiviset, eli elimistön sisään ulottuvat, toimenpiteet eivät kuitenkaan koskaan ole.

Robottiteknologian käyttö mahdollistaa tietyissä toimenpiteissä potilaiden ja toimenpiteen tekijän säteilyaltistuksen pienentämisen[7]. Tästä näkökulmasta robottiavusteista toimenpidettä voi pitää turvallisempana kuin ilman robotiikkaa suoritettua.

Lisäksi terveysteknologian sääntely koskee myös sydänsairauksien hoidossa käytettävää robotiikkaa. Sääntelyn tarkoitus on entisestään vahvistaa potilasturvallisuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuutta.

4. Miltä robotiikan hyödyntämisen tulevaisuus näyttää?

Robottiohjattujen toimenpiteiden odotetaan yleistyvän niin kardiologian kuin monien muidenkin lääketieteen alojen parissa. Robottiavusteiset etätoimenpiteet ovat yksi kiinnostava tulevaisuuden mahdollisuus. Etätoimenpiteissä operoiva lääkäri voi suorittaa esimerkiksi pallolaajennuksen tai muun toimenpiteen eri kaupungista tai jopa eri puolelta maailmaa kuin missä potilas sijaitsee, sillä robotin ja sen ohjauskonsolin ei ole välttämätöntä sijaita samassa paikassa. Pallolaajennuksia on maailmalla jo suoritettu etätoimenpiteinä, ja tulokset ovat olleet lupaavia.[8] Etätoimenpiteet mahdollistaisivat nopeamman hoitoon pääsyn koko Suomen alueella.

Tulevaisuudessa operaatiot voivat olla myös ainakin jossain määrin automatisoituja. Tämä tarkoittaisi sitä, että osa esimerkiksi leikkauksen vaiheista tapahtuisi ilman kirurgin ohjausta.[9] Kehitystä voisi verrata itseohjautuviin autoihin: automatisoidussa leikkauksessa lääkäri valvoisi toimenpidettä ”matkustajan paikalta”. Nykyisiä robottiavusteisia toimenpiteitä voisi verrata esimerkiksi pysäköintiavustimeen: lääkäri tai kuljettaja ohjaa toimenpidettä, jota robotiikan käyttö helpottaa.

5. Miltä robotit näyttävät?

Sana robotti herättää usein mielikuvia ihmisiä muistuttamaan pyrkivistä laitteista. Sydänsairauksien hoidossa käytettävät robotit eivät kuitenkaan muistuta ihmistä.

Leikkausrobottikokonaisuuteen kuuluu robotti ja sen ohjauskonsoli, jotka voivat tarvittaessa sijaita kaukanakin toisistaan. Leikkaava kirurgi käyttää ohjauskonsolia ja määrää sillä potilasta operoivan robotin liikkeet. Käytännössä sydänsairauksien hoidossa ja myös laajemmin terveydenhuollossa käytettävät robotit voivat olla hyvinkin monen näköisiä. Tärkeintä ei ole näyttää ihmiseltä, vaan suorittaa tehtäviä, jotka ovat perinteisesti olleet ihmisten tekemiä, mutta jotka robotiikan avulla voidaan tehdä esimerkiksi tarkemmin.

Artikkelikuvassa on robottiosa esimerkiksi pallolaajennuksissa käytettävästä robotista.

Lähteet

[1] Pourdjabbar, A., Ang, L., Reeves, R. R., Patel, M. P., & Mahmud, E. (2017). The Development of Robotic Technology in Cardiac and Vascular Interventions. Rambam Maimonides medical journal, 8(3), e0030. https://doi.org/10.5041/RMMJ.10291

[2] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. Luettu 15.9.2020.

[3] Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2018, 1. Kuolemansyyt 2018 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.9.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_kat_001_fi.html

[4] Mendes Pereira, V., Cancelliere, N. M., Nicholson, P., Radovanovic, I., Drake, K. E., Sungur, J. M., Krings, T., & Turk, A. (2020). First-in-human, robotic-assisted neuroendovascular intervention. Journal of neurointerventional surgery, 12(4), 338–340.

[5] Terveyskylä – Leikkaukseen tulijan talo: Erilaiset leikkaustavat. Luettu 15.9.2020.

[6] Mendes Pereira, V., Cancelliere, N. M., Nicholson, P., Radovanovic, I., Drake, K. E., Sungur, J. M., Krings, T., & Turk, A. (2020). First-in-human, robotic-assisted neuroendovascular intervention. Journal of neurointerventional surgery, 12(4), 338–340.

[7] Patel, Tejas & Shah, Sanjay & Soni, Yash & Radadiya, Rajni & Patel, Gaurav & Tiwari, Pradyot & Pancholy, Samir. (2020). Comparison of Robotic Percutaneous Coronary Intervention With Traditional Percutaneous Coronary Intervention: A Propensity Score–Matched Analysis of a Large Cohort. Circulation: Cardiovascular Interventions. 13. 10.1161/CIRCINTERVENTIONS.119.008888.

[8] Madder, RD, VanOosterhout, S, Parker, J, et al. Robotic telestenting performance in transcontinental and regional pre‐clinical models. Catheter Cardiovasc Interv. 2020; 1– 6.

[9] Wahlström, M., Seppänen, L. & Schaupp, M. (2017). Tulkitseva työtapa ja sen tukeminen: Videoavusteinen keskustelumenetelmä robottikirurgiassa. Työterveyslaitos.