Koronavirusepidemian varjossa monien muiden sairauksien hoito on lykkääntynyt. Osa potilaista on arkaillut tarvittavaan hoitoon hakeutumista, ja jo sovittuja lääkäriaikoja on monin paikoin peruttu.

‒ Pidän tilannetta hyvin huolestuttavana. Kansansairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, syövät ja mielenterveysongelmat pahenevat, ellei niitä seurata ja hoideta. Hoitamatta jättäminen lisää inhimillistä kärsimystä ja voi johtaa kuolemiin, jotka muutoin olisivat vältettävissä, toteaa Sydänliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Paula Risikko.

Tärkeiden hoitotoimenpiteiden lykkääntymiseen on ajauduttu kahdesta syystä. Ensimmäisenä syynä Risikko mainitsee sen, että hoitoa ajettiin monissa paikoissa alas haluttaessa parantaa tehohoidon resursseja. Toinen syy oli suositus välttää sosiaalisia kontakteja. Kiireettömänä pidettyä hoitoa pitäisikin nyt käynnistää uudelleen mahdollisimman nopeasti.

‒ Kannustan kaikkia oireilevia hakemaan apua. Nyt ei ole hyvä hetki jäädä odottelemaan parempia aikoja. Terveydenhuollon tiloissa pidetään hygieniasta hyvää huolta, ja hoitoon on turvallista hakeutua. Palveluntarjoajia kehottaisin ottamaan yhteyttä riskiryhmään kuuluviin, jos näyttää siltä, ettei hoitoon hakeuduta, Risikko mainitsee.

Inhimillisen kärsimyksen lisäksi hoidon lykkääminen lisää terveydenhuollon kustannuksia. Pidemmälle edenneitä sairauksia on vaikeampi ja kalliimpi hoitaa. Työskentely ongelmien ratkaisemiseksi onkin aloitettava viimeistään nyt. Nyt tehtävällä työllä voidaan kulkea kohti potilaskeskeisyyttä korostavaa arvopohjaista terveydenhuoltoa.

‒ Toivon, että hoitojonot saadaan purettua mahdollisimman nopeasti, ja että sydänsairaat ja kaikki muutkin saavat tarvitsemaansa hoitoa. Sydänsairaat ovat hyvä esimerkki potilasryhmästä, jotka tarvitsevat sekä perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa että sosiaali- ja terveyspalveluita. Tulevaisuudessa tulisi panostaa entistä enemmän saumattomiin hoitoketjuihin ja integroituihin palveluihin. Lisäksi kuntoutus on sydänsairauksissa äärimmäisen tärkeää, ja toivoisin ymmärryksen sen merkityksestä kasvavan, Risikko summaa.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat merkittävä kansansairauksien ryhmä ja suomalaisten yleisin kuolinsyy. Esimerkiksi vuonna 2018 verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat 35 prosenttia kuolemista. Yleisin näistä sairauksista on sepelvaltimotauti. Muita ryhmään kuuluvia sairauksia ovat esimerkiksi läppäviat ja rytmihäiriöt.

Sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa ja diagnosoinnissa käytettäviä terveysteknologian ratkaisuja ovat muun muassa stetoskoopit, sydäniskurit, sydäntahdistimet ja erilaisissa tutkimuksissa, kuten ultraäänitutkimuksissa ja sydänfilmissä (elektrokardiografia, EKG) käytettävät laitteet.