Kansanedustaja Sarkomaa vaatii kansallista terveysteknologiastrategiaa

Kansanedustaja Sarkomaa vaatii kansallista terveysteknologiastrategiaa

Uutiset

Kansanedustaja Sari Sarkomaa laati kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii ajantasaisen, valtakunnallisen terveysteknologiastrategian laatimista Suomen hallitukselta. Myös terveysteknologian vahvemman ja vaikuttavamman hyödyntämisen lainsäädännölliset esteet tulisi purkaa.

‒ Päätyöni kansanedustajana on miettiä, millaisilla päätöksillä turvataan hyvät palvelut suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Mielestäni terveysteknologian tehokkaammalla käytöllä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan toteuttaa kustannusvaikuttavasti, Sarkomaa perustelee kysymyksen jättämistä.

Kirjallisen kysymyksen ajoitukseen vaikuttivat tulossa olevat vanhuspalvelulakiuudistus ja sote-uudistus.

‒ Lainsäädännön arviointineuvoston arvio vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituslakiesityksestä vaikutti vahvasti kysymykseeni. Arviointineuvosto huomautti, ettei lainsäädännön valmistelussa huomioitu terveysteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tahdon omalta osaltani vauhdittaa sitä, että ministeriössä huomioidaan terveysteknologia aiempaa paremmin, Sarkomaa toteaa.

Suomen on aika tunnistaa terveysteknologian mahdollisuudet

Sarkomaa näkee terveysteknologiset ratkaisut erittäin tärkeinä vanhustenhoivan turvaamisessa. Teknologian tehokkaammalla hyödyntämisellä olisi mahdollista parantaa hoidon ja hoivan laatua ja vapauttaa hoitajien aikaa raskaista ja yksitoikkoisista työtehtävistä välittömään potilastyöhön. Terveysteknologia ja robotiikka tulisi myös huomioida alan perus- ja täydennyskoulutuksessa nykyistä paremmin.

‒ Suomi on tilanteessa, jossa kansalaiset jonottavat terveydenhuollon palveluita, vanhukset eivät aina saa riittävää hoitoa ja koulutetuista hoitajista on pulaa. Tällaisessa tilanteessa on vastuullista ottaa käyttöön kaikki mahdolliset voimavarat. Terveysteknologia on yksi sellainen. Se ei ratkaise kaikkea, mutta voi olla osa ratkaisua moniin yhteiskunnan ydinkysymyksiin. Sen vuoksi terveysteknologia tulisi huomioida nykyistä paremmin koulutuksessa ja lainsäädännössä, Sarkomaa linjaa.

Terveysteknologian käytön edistämiseen on monia keinoja

Sarkomaa näkee monia mahdollisia keinoja, joilla terveysteknologian tehokkaampaa käyttöä voitaisiin tukea. Tärkeää on esimerkiksi terveysteknologiayritysten ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö.

Keskeisimpänä keinona terveysteknologian käytön edistämisestä Sarkomaa pitää kansallista terveysteknologiastrategiaa. Hän vaatiikin hallitukselta terveysteknologiastrategian laatimista. Mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi Japanista. Osana kansallista terveysteknologiastrategiaa tulisi olla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista järjestämisvastuussa oleville tahoille asetettava velvoite palvelustrategian luomiseen.

‒ Palvelustrategia parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa, Sarkomaa mainitsee.

Sarkomaa nostaa esille myös kansallisten laaturekistereiden kehittämisen tärkeyden. Kansalliset laaturekisterit olisivat kustannustehokas keino seurata Suomessa tarjottavan hoidon vaikuttavuutta ja laatua. Laaturekistereiden tarjoama tieto terveysteknologian käytön tuloksista kannustaisi terveysteknologian laajamittaisempaan hyödyntämiseen.

Lisäksi Sarkomaa toteaa, että terveysteknologia ja sen kehittyminen pitäisi huomioida nykyistä paremmin julkisissa hankinnoissa.

Suomessa on potentiaalia terveysteknologian edelläkävijämaaksi

Tulevina vuosina Sarkomaa uskoo näkevänsä terveysteknologia-alalla lisää kasvua. Hän toivoo, että tulevaisuudessa terveysteknologia on entistä vahvemmin mukana turvaamassa terveyspoliittisten tavoitteiden täyttymistä. Hän uskoo Suomella olevan hyvät edellytykset olla terveysteknologian edelläkävijämaa. Se vaatii kuitenkin vahvaa panostamista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeä terveysteknologian käyttäjäryhmä, jota tulisi kuulla myös teknologiaa suunniteltaessa.

‒ On oletettavaa, että terveysteknologian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. En kuitenkaan tahdo jäädä vain katsomaan, kuinka se tapahtuu. On tärkeää ottaa mahdollisimman nopeasti käyttöön kustannusvaikuttavaa teknologiaa ja pitää huolta siitä, että lainsäädäntö kannustaa ja vauhdittaa terveysteknologian käyttöä.

‒ Kansanterveyden lisäksi terveysteknologia voi vaikuttaa positiivisesti kansantalouteen. Kasvava ala tuo Suomeen työtä ja vientimahdollisuuksia. Näen terveysteknologian vahvuutena, johon Suomessa kannattaisi panostaa, Sarkomaa tiivistää.

Päätöksentekijän roolin lisäksi Sarkomaalle on vaivatonta tarkastella terveysteknologiaa hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Hän on koulutukseltaan röntgenhoitaja ja terveydenhuollon maisteri.

Sailab – MedTech Finland kannattaa terveysteknologiastrategian laatimista Suomelle. Ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä pohtimaan on myös alkuvuonna 2020 perustettu Ikääntyminen, apuvälineet ja robotiikka -työryhmä. Työryhmä tuo yhteen useita terveysteknologiayrityksiä, jotka omilla ratkaisuillaan helpottavat ikääntyneiden elämää.

Liitteet

Kirjallinen kysymys KK 478/2019

kirjallinen-kysymys-kk-4782019-vp.docx, 24 KB

Lataa