Terveysalan toimijat: Yhteishankintojen palvelukeskuksen rooli hankinta-asiantuntijana ja tukipalveluna on tervetullut uudistus – kilpailun ja asiantuntemuksen vuoksi kilpailutukset ja hankinnat on syytä säilyttää nykyisiä erityisvastuualueita vastaavilla yhteistyöalueilla
Maakuntalakiesityksen 126 §:n mukaan maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä perustetaan valtakunnallinen yhteishankintojen palvelukeskus. Toiminnasta tullaan säätämään tarkemmin asetuksella.
Me allekirjoittaneet tuemme ajatusta siitä, että yhteishankintojen valtakunnallinen palvelukeskus toimisi nimenomaisesti ja tarkoituksensa mukaisesti ensisijaisesti yhteisenä hankintatoimen tukipalveluna ja hankinta-asiantuntijana, ja pidättäytyisi tekemästä itse varsinaisia hankintoja.
Nykyisin sairaalalääkkeiden, ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden kilpailutus toteute-taan yliopistosairaaloiden ympärille ryhmittyneiden erityisvastuualueiden alueellisissa hankintarenkaissa siten rytmitettynä, että hankintapäätökset tehdään eri aikaan. Kokemukset tästä han-kintamenettelystä ovat hyvät.
Kilpailutusten toteuttaminen lääkkeiden sekä terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden osalta on syytä säilyttää nykyisillä erityisvastuualueiden toimijoilla, joilla on riittävät resurssit, toimivat prosessit ja käyttäjäorganisaatioidensa tuntemus.
Useamman alueen kilpailuttamiskokonaisuudella ja hankintojen rytmityksellä varmistetaan yritysten kilpailuasetelman säilyminen ja huoltovarmuus: hankintojen keskittyminen vain yhdelle yritykselle vaarantaisi toimitusvaikeuksien kohdatessa koko Suomen lääkehuollon sekä terveydenhuollon laitteiden ja tuotteiden toimituksen.
Haluamme korostaa sitä, että kilpailun säilyminen on kaikkien osapuolten etu. Suomalaiset lääkkeiden sekä terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden markkinat ovat pieni, eikä korvaavia markkinoita tuotteille ole. Liiaksi keskittynyt markkinarakenne johtaisi useiden toimijoiden, kuten pk-yritysten poistumiseen markkinoilta, jolloin hinnat nousisivat ja tuotteiden että niihin liittyvien tukipalvelujen, kuten huolto- ja koulutuspalveluiden saatavuus, heikentyisi.
Lääkkeet, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet sekä koko terveysala elävät huimaa murrosta. Viiden alueen hankintarakenne jättää riittävästi tilaa innovatiiviselle ja kokeilevalle kulttuurille. Lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankinta vaatii erityisosaamista ja asiantuntemusta sekä käyttäjärajapintaa. Myös tämä voidaan turvata nykyistä erityisvastuualueisiin pohjautuvaa lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden hankintamallia kehittämällä ja yhteishankintojen palvelukeskuksen analytiikka-, tuki- ja ohjauspalveluita hyödyntämällä.
Helsingissä 28.10.2016 (allekirjoitukset seuraavalla sivulla)
Puheenjohtaja Kai Kaasalainen, Apteekkitavaratukkukauppiaat Aty ry
Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaat Aty ry
Toimitusjohtaja Jussi Merikallio, Lääketeollisuus ry
Toiminnanjohtaja Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry
Toimitusjohtaja Marja Iso-Mustajärvi, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja ap-teekkiliikelaitos
Apteekkari Sirpa Ämmälä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky / Apteekki
Toiminnanjohtaja Heikki Bothas, Rinnakkaislääketeollisuus ry
Pääsihteeri Vertti Kiukas, SOSTE Suomen Sosiaali ja Terveys ry
Puheenjohtaja Rauno Heikkinen, Sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajat Sailab ry
Toiminnanjohtaja Laura Simik, Sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajat Sailab ry
Hallituksen puheenjohtaja Marja Ritala, Suomen Apteekkariliitto ry
Farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala, Suomen Apteekkariliitto ry
Johtaja Heikki Pärnänen, Suomen Lääkäriliitto ry
Kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin, Suomen Yrittäjät ry
Toimitusjohtaja, Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Healthtech Finland