MS-TAUTIA SAIRASTAVA Pia-Nina Vekka asuu Hämeenlinnan Sairiossa, rakennusperintökohteeksi nimetyllä puutaloalueella. Tontti sijaitsee kansallisen kaupunkipuiston vieressä, ja miehen isovanhempien rakentama rintamamiestalo muistuttaa ulkoisesti alkuperäistä idylliä.

Sisältä löytyy kuitenkin uusia ratkaisuja. Rakennusta on laajennettu, jotta Vekka pystyy elämään yhdessä tasossa. Kynnykset on poistettu, portaat suoristettu ja tilaa on varattu mahdolliselle hissillekin.

MS-tauti eli multippeliskleroosi on etenevä keskushermoston sairaus. Sitä sairastaa noin 6 500 suomalaista. Taudin luonteeseen kuuluu, että potilaat tarvitsevat sairauden eri vaiheissa monenlaisia ja usein yksilöllisiä apuvälineitä.

Esimerkiksi Vekka käyttää tukipohjallisia, ja oikean lahkeen alla on piilossa hiilikuituinen nilkkatuki. Katetrointi on päivittäistä rutiinia, ja ruuanlaitossa tarvitaan ”tahma-alustoja.”

NÄKYVIMMÄT APUVÄLINEET liittyvät liikkumiseen. Tukeva mutta kevyt rollaattori on helppo taittaa mukaan autoon tai lentokoneen matkatavaroihin. Marketeissa Vekka liikkuu pyörätuolilla, jota jompikumpi lapsista työntää. Kesällä sähkömopo korvaa polkupyörän.

Sisätiloissa Vekka käyttää mieluiten yhtä kyynärsauvaa. Niitä hänellä onkin kuusi erilaista. Terveyskeskuksesta saadusta parista toinen on mökkikeppinä ja toinen äidin luona mummolassa, koska se maalattiin veljen häitä varten vaaleanpunaiseksi, jota Vekka inhoaa.

Vekka on myös itse ostanut sairaalamalleja kevyemmät arkikepit: yhden kotiin ja toisen töihin. Edustavampia tilaisuuksia varten löytyy integroidulla piikillä varustettu mustapunainen ”Ferrari-keppi.” Varsinainen juhlakeppi on kuitenkin vastaavanlainen, mutta kullanvärinen sauva.

”Tämä on puhdasta naisellista turhamaisuutta. Kun joku sanoo, että sinulla on aika paljon noita keppejä, niin minä sanon että sinulla on varmaan aika monet kenkäparit. Minulla on yhdet tai kahdet kengät, joita voi käyttää, mutta keppejä eri tarkoituksiin.”

Nilkkatuki jää lahkeen alle piiloon. Korkkareita ei voi käyttää, mutta eipä 180-senttinen nainen niitä tarvitsekaan.

APUVÄLINEET SAA ILMAISEKSI, jos perusmalli riittää. Jokaisella kunnalla on apuvälinepalveluiden järjestämisvastuu. Sitä ohjaavat kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta sekä vammaispalveluja koskevat lait ja asetukset.

Vekka tunnetaan jo hyvin terveyskeskuksen apuvälinekeskuksessa ja aluesairaalassa. Apuvälineet kilpailutetaan, ja käyttäjät saavat ne joko suoraan tai ostopalvelusopimuksella.

Palveluseteli tuo lisää valinnanvaraa, kun ihmiset voivat valita perusvälinettä hienomman tai persoonallisemman mallin maksamalla itse lisää. Esimerkiksi syöpäsairaan on saatava setelillä tavanomainen tekokuituperuukki. Luonnonkuidusta pitää maksaa erotus itse.

APUVÄLINEIDEN KÄYTTÄJISTÄ yli puolet on yli 65‐vuotiaita, ja väestön ikääntyminen lisää kysyntää. Apuvälineitä on kuitenkin tarjolla kaiken ikäisille, myös aivan pienille lapsille.

Alan markkinat ovat Suomessa reilut 50 miljoonaa euroa. Vammaisuus ei suinkaan ole ainoa syy apuvälineiden käyttöön, vaan esimerkiksi vanhusten tarve johtuu usein liikuntarajoiteista, huimauksesta tai tasapainon heikentymisestä.

Käyttöä lisää myös alan teknologinen kehitys sekä kasvava tietoisuus välineiden hyödyistä. Parhaimmillaan ne auttavat ihmistä elämään itsenäisesti entistä pidempään, mikä vähentää hoitokuluja.

Apuvälineiden vaikutus elämänlaatuun tunnetaan myös Vekan rintamamiestalossa hyvin.

Kaikki markkinoilta löytyvät apuvälinenimikkeet sekä saatavilla olevat tuotemerkit löydät Sailab Fennicasta.

Sailab Fennica