HYKS:N SYÖPÄKLINIKAN SÄDEHOITOHUONEESSA kuuluu surina, kun kuvantamisohjattu sädehoitolaite liikkuu eturauhassyöpää sairastavan Olavi Pukkilan ympärillä. Kahden grayn (2Gy) päivittäinen säteilyannos on annettu puolessa minuutissa.

Kohdentamisineen operaatioon kuuluu kymmenen minuuttia, minkä jälkeen on seuraavan potilaan vuoro. Pukkilan kuuriin kuuluu 38 tällaista päiväannosta, viitenä päivänä viikossa, yhteensä 76 grayta.

Entinen Säteilyturvakeskuksen osastopäällikkö on hyvin perillä sädehoidon riskeistä ja eduista. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija joutui omakohtaiseen valintatilanteeseen, kun syöpäepäily heräsi viisi vuotta myöhästyneessä ”60-vuotistarkastuksessa”. Biopsia vahvisti PSA-testin viitteet: kaikista 12 koepalasta löytyi muutoksia eli diagnoosi oli T3, Gleason 8, paikallisesti levinnyt ärhäkkä prostatakarsinooma.

Lineaarikiihdytin ampuu säteitä 15 megaelektronivoltin (MeV) energialla molempiin kylkiin ja kiertää 60 asteen kaaren alavatsan yläpuolella.

POTILAS SAI MIETTIÄ muutaman päivän valitsisiko leikkauksen vai sädehoidon. Pukkila tutustui Käypä hoito –suositukseen ja soitti tutulle urologille maakuntaan.

”Minun kaltaisessani tapauksessa on 10 prosentin todennäköisyys, että leikkaus riittää. Todennäköisesti olisin leikkauksen jälkeen joutunut myös sädehoitoon.”

Asiantuntija tietää, että sädehoito on kehittynyt huimasti venäläisistä kobolttitykeistä. IMRT (intensity modulated radiaton therapy) eli intensiteettimuokattu ulkoinen sädehoito osuu entistä tarkemmin kasvaimeen ja säästää tervettä kudosta, minkä vuoksi tehoa on voitu lisätä. Eturauhaseen ammutaan neljä säteilyä absorboivaa kultajyvää, joilla säteilykeila kohdennetaan ennen jokaista hoitokertaa.

Sisäisellä sädehoidolla eli brakyterapialla päästään paikallisen eturauhassyövän hoidossa vielä suurempiin annoksiin. Jodi-125 -jyväset pistetään eturauhasen sisään, ultraäänellä määriteltyihin kohtiin. Vielä nopeampi hoitomuoto on vaijeriin kytkettyjen iridium-192 –säteilylähteiden käyttäminen hoitokohteissa.

ULTRAÄÄNTÄ HYÖDYNNETÄÄN myös näytteiden ottamisessa. Pukkilalle tehtiin lisäksi kokovartalon tietokonetomografia, jolla varmistettiin ettei syöpä ole levinnyt imusolmukkeisiin tai muualle kehoon. Mahdolliset etäpesäkkeet kartoitetaan gammakameralla ja radioaktiivisella varjoaineella.

Jos Pukkila olisi valinnut leikkauksen, se olisi todennäköisesti ollut avoleikkaus. Yhä useammin eturauhanen poistetaan kuitenkin robottiavusteisessa tähystysleikkauksessa.

Monitorit, videokuva ja kuvantamislaitteet ovat kirurgiassa arkipäivää. Lääkäri voi kesken operaation lähettää kuvaa toisen lääkärin konsultoitavaksi tai verrata sitä aiempaan vastaavaan tapaukseen.

Röntgenkuvat ovat digitalisoituneet, ja niiden siirtely helpottuu vähitellen. Voidaankin sanoa, että laitteet ovat tänä päivänä mukana lähes jokaisessa terveydenhuollon toimenpiteessä.

Päiväkirurgia vähentää vuodepaikkoja

Yksi suurimmista harppauksista on tähystysteknologian kehittyminen. Aluksi videokameraa käytettiin tutkimuksissa, mutta 1990-luvulla Suomessa yleistyivät myös kameratyöskentelyyn tarkoitetut instrumentit.

Laparoskopian eli vatsaontelon tähystysleikkausten avulla monet gynekologiset ja urologiset operaatiot voidaan hoitaa päiväkirurgisesti. Tähystystekniikkaa käytetään myös polvien ja olkapäiden korjauksissa sekä sappi- tyrä- ja laihdutusleikkauksissa.

Lyhentyneet hoitoajat ja sairauslomat tuovat yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. Sairaansijojen määrä on parissa kymmenessä vuodessa puolittunut.

Toinen merkittävä muutos kirurgiassa on lasertekniikka. Laserilla kohdistetulla energialla voidaan leikata kudosta äärimmäisen tarkasti. Laseria hyödynnetään erityisesti neurokirurgiassa ja lihaskirurgiassa sekä silmien korjausleikkauksissa.