Diagnostiikka terveydenhuollossa 5.3.2024

Teams

Diagnostiikka terveydenhuollossa 5.3.2024

Ihmisen ulkopuolisen diagnostiikan merkitys terveydenhuollossa on jo nyt suuri.

Tule kaikille avoimeen webinaariin kuulemaan mitä ihmisen ulkopuolisella diagnostiikalla tarkoitetaan, miten ala kehittyy ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa terveydenhuollolle ja potilaille.

Ohjelma:

  • 8.30 Tilaisuuden avaus, Jussi Kurittu, toimitusjohtaja Triolab, Sailab–MedTech Finland (SMTF) ry:n IVD-jaoston puheenjohtaja ja Kirsi Talman terveysteknologian asiantuntija, SMTF
  • 8.45 Mitä on ihmisen ulkopuolinen diagnostiikka?, Noora Allonen (BD), Nordic Clinical Product Manager
  • 9.15 Katsaus laboratoriodiagnostiikan kehitykseen viime aikoina, Antti Hakanen, ylilääkäri, tulosryhmäjohtaja, Tyks laboratoriot, Varha
  • 9.45 Keskustelu ja kysymykset
  • 10.00 Tilaisuus päättyy

Terveysteknologian asiantuntija Kirsi Talman moderoi keskustelun.

Ilmoittaudu tapahtumaan alla olevalla lomakkeella.

Taustaa

Suomessa tehdään vuosittain noin 70 miljoonaa verinäytetutkimusta. Verinäytettä käytetään useiden eri sairauksien toteamisessa, hoidon seurannassa ja seulonnassa. Tyypillisiä verikokeella selvitettäviä asioita ovat erilaiset tulehdukset, veren solujen määrät, verisairaudet sekä maksan, munuaisten, umpierityselinten (esimerkiksi aivolisäke, kilpirauhanen, haima) ja sydämen toiminta (https://www.terveyskyla.fi/tutkimukseen/laboratoriotutkimuksia/verin%C3%A4ytteet, 13.11.2023)

Diagnostiikan kehittyessä sen merkitys ja mahdollisuudet laajenevat entisestään . Esimerkiksi geenitieto antaa mahdollisuuden yksilölliseen lääketieteeseen ja hoitoon. Geenitiedon avulla sairauksia on aiempaa paremmat mahdollisuudet ehkäistä ja lääkityksen sekä hoidon voi suunnitella yksilöllisesti potilaan genotyypin mukaan. (https://www.mehilainen.fi/geenitutkimus-geenitieto-ja-laakehoito-, 9.11.2023)

IVD-asetuksen mukaan

in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetulla lääkinnällisellä laitteella’ tarkoitetaan lääkinnällistä laitetta, joka on reagenssi, reagenssituote, kalibraattori, vertailumateriaali, diagnostiikkasarja, instrumentti, laite, laitteiston osa, ohjelmisto tai järjestelmä, jota käytetään joko yksin tai yhdessä muiden kanssa ja jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmiskehon ulkopuolella (in vitro) suoritettavissa tutkimuksissa, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tarkoituksena on saada ihmiskehosta otettujen näytteiden, myös veren ja kudosten luovutusten, perusteella tietoa yhdestä tai useammasta seuraavista:

a)

fysiologisesta tai patologisesta toiminnosta tai tilasta;

b)

synnynnäisestä fyysisestä vammasta tai älyllisestä kehitysvammasta;

c)

alttiudesta sairaudelle tai taudille;

d)

turvallisuuden ja yhteensopivuuden määrittämiseksi mahdollisten vastaanottajien kannalta;

e)

hoitovasteen tai -reaktioiden ennustamiseksi;

f)

hoitotoimenpiteiden määrittelemiseksi tai tarkkailemiseksi.

Näytteenottoastioiden on myös katsottava olevan in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita;

 

Liitteet

Materiaalit_Antti Hakanen

ah-katsaus-laboratoriodiagnostiikan-kehitykseen-viime-aikoina-dg-terveydenhuollossa-050324.pdf, 1 Mt

Lataa

Diagnostiikka terveydenhuollossa -webinaarimateriaalit 5.3.2024

diagnostiikka-terveydenhuollossa-webinaari-532024.pdf, 4 Mt

Lataa

Lisätietoja

Kirsi Talman

Kirsi Talman

Terveysteknologian asiantuntija

+358 40 541 2084