Teams
Diagnostiikka terveydenhuollossa
Ihmisen ulkopuolisen diagnostiikan merkitys terveydenhuollossa on jo nyt suuri.
Tule kaikille avoimeen webinaariin kuulemaan mitä ihmisen ulkopuolisella diagnostiikalla tarkoitetaan, miten ala kehittyy ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa terveydenhuollolle ja potilaille.
Ohjelma vahvistetaan myöhemmin.
Taustaa
Suomessa tehdään vuosittain noin 70 miljoonaa verinäytetutkimusta. Verinäytettä käytetään useiden eri sairauksien toteamisessa, hoidon seurannassa ja seulonnassa. Tyypillisiä verikokeella selvitettäviä asioita ovat erilaiset tulehdukset, veren solujen määrät, verisairaudet sekä maksan, munuaisten, umpierityselinten (esimerkiksi aivolisäke, kilpirauhanen, haima) ja sydämen toiminta (https://www.terveyskyla.fi/tutkimukseen/laboratoriotutkimuksia/verin%C3%A4ytteet, 13.11.2023)
Diagnostiikan kehittyessä sen merkitys ja mahdollisuudet laajenevat entisestään . Esimerkiksi geenitieto antaa mahdollisuuden yksilölliseen lääketieteeseen ja hoitoon. Geenitiedon avulla sairauksia on aiempaa paremmat mahdollisuudet ehkäistä ja lääkityksen sekä hoidon voi suunnitella yksilöllisesti potilaan genotyypin mukaan. (https://www.mehilainen.fi/geenitutkimus-geenitieto-ja-laakehoito-, 9.11.2023)
IVD-asetuksen mukaan
’in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetulla lääkinnällisellä laitteella’ tarkoitetaan lääkinnällistä laitetta, joka on reagenssi, reagenssituote, kalibraattori, vertailumateriaali, diagnostiikkasarja, instrumentti, laite, laitteiston osa, ohjelmisto tai järjestelmä, jota käytetään joko yksin tai yhdessä muiden kanssa ja jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmiskehon ulkopuolella (in vitro) suoritettavissa tutkimuksissa, joiden yksinomaisena tai pääasiallisena tarkoituksena on saada ihmiskehosta otettujen näytteiden, myös veren ja kudosten luovutusten, perusteella tietoa yhdestä tai useammasta seuraavista:
Näytteenottoastioiden on myös katsottava olevan in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita; |
