Sailab – MedTech Finland ry:n lausunto uudesta valmiuslaista
Sailab – MedTech Finland ry on antanut lausunnon oikeusministeriön ehdotuksesta uudeksi valmiuslaiksi.
Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan alla olevasta liitteestä.
Sailabin lausunto uudesta valmiuslaista
Sailab – MedTech Finland ry pitää hyvänä sitä, että valmiuslain voimaantulosta ei aiheutuisi taloudellisia vaikutuksia yrityksille, sillä yleinen varautumisvelvollisuus koskisi ehdotuksen mukaan vain viranomaisia ja tiettyjä julkisia hallintotehtäviä hoitavia toimijoita.
- Taloudellisia vaikutuksia aiheutuisi vasta mahdollisten lisätoimivaltuuksien käyttöotosta poikkeusoloissa.
Valmiuslain käyttöönottokynnyksen tulee olla erittäin korkea, koska poikkeustoimet voivat aiheuttaa kilpailuvääristymiä. Kilpailulainsäädäntö ja julkisten hankintojen säännökset asettavat rajoja sille, miten yritysten välistä tasapuolista kohtelua voidaan vääristää.
Lausunnossa on nostettu esille kaksi toimialan kannalta keskeistä kohtaa:
2 luku 5§ – viittaus CER-lakiin, jossa asetetaan yhteiskunnan kriittisille toimijoille velvoitteita
- Sailab muistuttaa, että . Sailab – MedTech Finland ry haluaisi tässä kohdassa muistuttaa, että lääkinnällisten laitteiden (EU-asetus 2017/745, EU-asetus 2017/746) osalta kriittisten toimijoiden määrittelyperusteet toimialan näkökulmasta ovat vielä epäselviä.
- Valmiuslain ja CER-lain suhde tulisi olla selkeä sekä niiden suhdetta tulisi seurata.
5 luku 31§ – oikeasuhtaisuuden periaate
- Toimialamme pitää myös hyvänä oikeasuhtaisuuden periaatetta valmiuslaissa. Tämän mukaisesti elinkeinonharjoittajalle voidaan asettaa vain sellaisia velvoitteita, joita se pystyy kohtuudella noudattamaan.
- Tämä on erityisen tärkeää pienten ja keskisuurten terveysteknologiayritysten kohdalla.
Uusi valmiuslaki – mistä on kyse?
Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä.
Mikä uudessa laissa muuttuisi verrattuna voimassa olevaan valmiuslakiin?
Uutta valmiuslakia ei ole varsinaisesti valmisteltu voimassa olevan lain pohjalta, eikä kyse siten ole voimassa olevan valmiuslain säännösten muuttamisesta.
Vaikka ehdotus sisältää osin samoja tai samankaltaisia sääntelyratkaisuja kuin voimassa oleva valmiuslaki, kaikki lain osa-alueet uudistuisivat ehdotuksen mukaan merkittävästi voimassa olevaan lakiin verrattuna.
Mitä tahoja ehdotuksen mukaan varautumisvelvollisuus koskisi?
Yleinen varautumisvelvollisuus ei ehdotuksen mukaan jatkossakaan koskisi yksityistä sektoria julkisia hallintotehtäviä hoitavia tahoja lukuun ottamatta.
Yksityiseen sektoriin kohdistuvissa velvoitteissa on huomioitava toimialakohtaiset erityispiirteet ja vältettävä päällekkäisiä velvoitteita.
Yksityisen sektorin toimijoiden velvollisuudesta varautua häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on varsin laajasti erityislainsäädäntöä. Lisäksi yksityisen sektorin kriittisiä toimijoita koskeva varautumissääntelyä vahvistetaan merkittävästi erityisesti CER- ja NIS2-direktiivien kansallisen täytäntöönpanon myötä.
Tarkennukset poikkeusolojen määritelmään, niiden toteamiseen ja päättymiseen
Yleisenä, kaikkia poikkeusoloperusteita koskevana muutoksena ehdotettuun uuden lain 11. pykälään lisättäisiin säännös siitä, että tiettyä poikkeusolojen määritelmän mukaista tilannetta voidaan pitää poikkeusoloina vain, jos sen hallinta vaatii yhden tai useamman lain III osassa säädetyn lisätoimivaltuuden käyttöönottoa.
Lisäksi lain 11. pykälässä säädetään poikkeusolojen toteamisesta ja sen päättymisestä.
Yksityiseen elinkeinotoimintaan puuttuminen
Uusi laki sisältäisi useita toimivaltuussäännöksiä, jotka mahdollistavat yksityisen elinkeinotoiminnan ohjaamisen.
Laki sisältäisi säännöksiä mm. mahdollisuudesta velvoittaa tietyillä toimialoilla toimivia yrityksiä muuttamaan tai laajentamaan toimintaansa viranomaisen määräämällä tavalla sekä suorittamaan viranomaisille niiden määräämiä palveluita, esimerkiksi evakuointikuljetuksia.
Linkki ehdotukseen
Oikeusministeriön ehdotukseen pääset tästä linkistä.
Lisätiedot
