Diagnostiikka

Diabeteshoitaja Kristiina Toivoniemi ottaa glukoositestin Raija Härönojalta, joka tekee sen myös itsenäisesti useasti päivässä. Diagnoosivaiheen laboratoriotesteihin kuuluvat muun muassa paastosokeri ja sokerirasituskoe.

50 miljoonaa testiä vuodessa

Diagnostiikka on muuttunut mittaamisesta ja toteamisesta yhä tärkeämmäksi osaksi sairauksien hoitoa. Esimerkiksi diabeetikot hoitavat itseään päivittäisillä glukoositesteillä, ja oikea syöpälääke voidaan valita geenien perusteella.

Sormenpäähän tulee pieni reikä, josta tihkuu veripisara diabetesmittarin testiliuskalle. Kympin korvilla oleva lukema kertoo, että Raija Härönoja on nauttinut aterian päälle kahvin ja dallaspullan.

Tyypin II diabetestä sairastava Härönoja käyttää verensokerimittaria tottuneesti kuin hammasharjaa. Hän mittaa sillä joka aamu sekä aterioiden jälkeen. Jos sokeriarvot heittelevät stressin tai muun syyn vuoksi, liuskoja kuluu helposti seitsemänkin päivässä.

Suomessa on yli 600 000 diabeetikkoa, joista noin puolet sairastaa kansantautia tietämättään. Diagnosoidut potilaat mittaavat verensokeria päivittäin. Se onkin omaseurannan yleisin testi, glukoositestejä tehdään 100 miljoonaa vuodessa.
Hienoimmissa mittareissa on muisti ja tietokoneliitäntämahdollisuus. Omaseurannalla hahmotetaan hoidon kokonaisuus, ja ehkäistään sairauden paheneminen.

Terveydenhuollossa tehdään laboratoriotestejäkin vuosittain kymmenen jokaista suomalaista kohden, yhteensä noin 53 miljoonaa testiä. Näistä Na+, K+, CRP ja Krea kattavat noin 40 prosenttia eli 21 miljoonaa testiä.

Diagnostiikka-alan liikevaihto on Suomessa noin 100 miljoonaa euroa. Alalla toimii kolmisenkymmentä yritystä.

- glukoosi-mittaus.png

Glukoositesti on omaseurannan yleisin mittaus. Niitä tehdään 100 miljoonaa vuodessa

Halvimmat testit maksavat vain muutamia senttejä, kalleimmat useita tuhansia euroja. Laitteiden ja tarvikkeiden kirjokin on suuri. Se ulottuu yksinkertaisesta visuaalisesta liuskasta jopa 15 metriä pitkiin testauslinjoihin ja satoja tuhansia euroja maksaviin molekyylidiagnostiikan automaatteihin.

Kehitys on vaikuttanut myös hoitotuloksiin. Esimerkiksi syöpäpotilas voidaan luokitella geenien perusteella entistä paremmin, ja hänelle voidaan määrätä juuri hänelle sopiva lääkehoito. Potilas voi paremmin, hoitavan lääkärin työ helpottuu ja kalliin täsmähoidon kustannukset saavat vastetta.

Testaus torjuu liitännäissairauksia

Diabetes on niin yleinen sairaus, että sitä kantaa joka yhdeksäs suomalainen – tietoisesti tai tietämättään. Diabetesyhdistykset tekevät työtä, että jokaisella potilaalla olisi hoitovälineet, kuten laki edellyttää.

Kaikilla diagnosoiduillla diabeetikoilla on esimerkiksi oikeus ilmaisiin mittausliuskoihin.

Käypä hoito -suosituksen mukaan insuliinihoidossa olevan diabeetikon pitäisi mitata glukoosi viidesti vuorokaudessa. Varatoiminnanjohtaja Hanne Österbergin mukaan kunnat yrittävät kuitenkin säästää mittauskuluja. Tämä johtaa lopulta siihen, että yhteiskunnalle kalliit liitännäissairaudet yleistyvät. Näitä ovat munuaisten toimintahäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, näköongelmat ja raajojen amputaatiota aiheuttava neuropatia.

Diabetesjaosto
Diagnostiikkajaosto
Diabetesliitto ry
Diabeteksen käypähoito -suositus - potilasversio
Laboratoriotutkimukset - Pirkanman sairaanhoitopiirin laboratoriokeskus
Laboratoriotutkimuksiin liittyviä viitearvoja - Lääkeopas